Miten yritys käyttää Instagramia?

Instagram on mun päivän lehti. Se on nopea tapa seurata ystävieni, perheenjäsenteni, julkkisten, bloggareiden ja yritystenkin arkea. Selaan Instagramia valehtelematta 20 kertaa päivässä, ja päivitän sitä keskimäärin viisi kertaa viikossa. Olen kirjaimellisesti hurahtanut siihen.

Instagramissa voin brändätä itseäni ja kertoa arjestani. Se on kuin blogi, mutta asia kerrotaan visuaalisesti, valokuvin. Tärkeintä on fiilis ja tunnelma. Seuraajani näkevät asioita, joita he eivät pääse näkemään missään muualla. Se on koko Instagramin idea, siellä pääsee kulissien taakse, lähelle käyttäjän todellista arkea. Filtterit, Instagramin valmiit suodattimet, auttavat saamaan kuvista houkuttelevia. Muutaman hashtagin eli tunnisteen avulla kuvan viesti avautuu seuraajille.

Henkilön Instagram-profiili

Olen tarkka omasta Instagram-profiilistani. Julkaisen siellä kuvia, jotka liittyvät omaan arkeeni, kiinnostuksen kohteisiini, ystäviini tai harrastuksiini. Kuvani ovat julkisia, eli kuka tahansa Instagramin käyttäjä pääsee näkemään kuviani. Juuri nyt profiilistani löytyy 214 kuvaa, 346 seuraajaa ja 286 seurattavaa. Seuraajieni määrää en pidä kovinkaan oleellisena, julkaisen kuvia lähinnä omaksi ilokseni. Se riittää minulle hyvin.

Bloggaajat ja julkisuuden henkilöt ovat Instagramin suurkuluttajia. Omalta seurattavien listaltani löytyvät muun muassa suomalainen muotibloggari "Xenia's Day" (9563 seuraajaa) ja huippusuosittu Cheek (115 000 seuraajaa). Xenia kuvaa arkeaan, mutta esittelee myös uusia trendejä sekä sisustus- ja ruokavinkkejä. Cheek kertoo tarinaansa keikkojen, lomamatkojen, yritysvierailujen sekä fanilahjojen keskeltä. Räppärin keikkakalenteri tulee myös nerokkaasti esille Instagram-kuvien kautta.

Yrityksen Instagram-profiili

Instagramilla on yli 100 miljoonaa aktiivista käyttäjää ympäri maailmaa. Se on monelle brändille tehokas markkinointikanava. Instagram tuo yritykselle persoonallista ja ainutlaatuista lisäarvoa sekä uusia potentiaalisia asiakkaita. Kuvien avulla yritys pystyy välittämään tunteita, ideoita ja todellisuutta. Parhaimmillaan se koukuttaa seuraajia.

Tärkeää on miettiä, mitä ainutlaatuista yrityksellä on annettavana. Mitä arjen tarinoita yritys voisi jakaa seuraajilleen, ja kenellä on aikaa Instagramin päivittämiseen ja käytön suunnitteluun? Instagram vaatii aktiivisuutta. Toiminnan tulee olla vastavuoroista – tykkäämällä ja seuraamalla muita saat lisää seuraajia ja kuvistasi tykätään.

Maailmanlaajuisesti tunnetut brändit, kuten Nike (4,4 miljoonaa seuraajaa), Burberry (1,4 miljoonaa seuraajaa) ja Starbucks coffee (2,5 miljoonaa seuraajaa) ovat jo löytäneet paikkansa Instagramissa. Suomalaiset yritykset ovat vasta alkutaipaleella, mutta esimerkiksi Valio (1896 seuraajaa) ja Fazer (3470 seuraajaa) ovat onnistuneet tarinansa kerronnassa varsin hyvin.

Valio julkaisee profiilissaan reseptien lisäksi uusia tuotteita sekä videoklippejä koekeittiönsä ruokakuvauksista. Lisäksi profiilissa pääsee kurkistamaan muun muassa tuotekehityslaboratorioon ja messuständin taakse. Fazer puolestaan kertoo tarinaa yrityksen arjesta ja tapahtumista, uusista tuotteista sekä suussa sulavista leivoksista. Lisäksi profiilissa rohkaistaan seuraajia mukaan kilpailuihin ja haasteisiin. Ja mikä parasta, Fazer seuraa omia tykkääjiään – minuakin.

Terveisin,
Essi
info(at)telegraafi.fi

TET-harjoittelussa Telegraafilla

Olen ollut Telegraafilla TET-harjoittelussa kolme päivää, maanantaista 19. päivä lähtien. Tänään on viimeinen päiväni täällä.

TET-paikkaa hakiessani tiesin alusta lähtien, etten tahdo ”yleiseen TET-paikkaan” eli vanhempien työpaikkaan tai johonkin kahvilaan. Äitini ehdotti, että kävisin katsomassa viestintätoimisto Telegraafin nettisivuja.

Viestintäala oli minulle täysin vieras ammatti, mutta lukiessani nettisivuja kiinnostukseni heräsi. Kysyin äidiltäni, jos hän voisi soittaa ja kysyä ottavatko he TET-harjoittelijoita, jonka jälkeen soitin itse ja sovin tapaamisen.

Mielipide TET-jaksosta yleisesti

Mielestäni on hyvä, että jo kahdeksasluokkalaisilla on TET-jakso. Se opettaa vastuuta, koska työpaikka pitää hakea itse. Joillekin selviää myös asiallisen käyttäytymisen tärkeys, jotkut eivät nimittäin vieläkään ymmärrä, miten hyvien tapojen mukaan käyttäydytään.

TET-jaksolta saa hyviä ja huonoja kokemuksia, joita voi jakaa kaverin kanssa ja joista voi oppia. TET-jakson aikana oppii myös käyttäytymään työympäristössä katsomalla muita ja omien kokemusten kautta. On hyvä, että koululaiset pääsevät tutustumaan työelämään, jotta se ei aikanaan tule täysin uutena asiana. Joidenkin tulevaisuuden suunnitelmat voivat selkiintyä TET-jakson aikana.

TET-jakson lopussa TET-harjoittelun vastuuhenkilö ja TET-harjoittelija täyttävät arvioinnin, jossa arvioidaan -harjoittelijaa ja ammattia. Omaa toimintaa on hyvä arvioida ja saada siitä myös toisen ihmisen arvio.

Omasta mielestäni kahdeksannen luokan TET-jakso on liian lyhyt. Ensimmäinen päivä menee tottuessa uuteen ympäristöön. Toisena päivänä tietää jo, mitä tehdä ja on rennompi. Kolmas päivä onkin jo viimeinen päivä.

TET-jakso pidettiin mielestäni liian myöhään. Olisi ollut mukava saada kokeista pieni breikki aikaisemmin keväällä. Myöhäinen ajankohta vaikeutti myös muita asioita: esimerkiksi kevätjuhlan harjoituksia jäi väliin.

Koulussa TET-jaksosta ilmoittaminen oli hoidettu huonosti. TET-sopimuspaperit jaettiin vajaa kuukausi ennen niiden viimeistä palautuspäivää. Sen takia moni päätyi sukulaisten työpaikoille tai ala-asteen opettajan avustajaksi, vaikka he olisivat tahtoneet muualle.

Myös koulun muulle henkilökunnalle oli ilmoitettu huonosti tai ei ilmoitettu ollenkaan. TET-jakson kanssa päällekkäin oli uusien seiskaluokkalaisten tutustuminen, johon tukioppilaiden täytyi osallistua. Sekä koe, jonka siirtäminen pienensi kokeeseenlukuaikaa.

Miten viihdyin Telegraafilla

Kuten aikaisemmin kirjoitin, viestintä-ala oli minulle ennestään täysin vieras ala. Luettuani ensin Telegraafin nettisivut käsitykseni viestinnästä tarkentui. Aikaisemmin olin koulussa käsitellyt vain ihmisten välistä viestintää.

Ensimmäisenä työpäivänä lähdin liikkeelle avoimin mielin. Työntekijät ovat oikein mukavia, jonka ansiosta koin oloni heti tervetulleeksi.

Aluksi oletin pääseväni tekemään tavallisia TET-hommia, kuten kahvin keittoa ja hyllyjen järjestelemistä. Sain kuitenkin hommakseni etsiä sanomalehtien yhteystietoja.

Olen viihtynyt Telegraafissa oikein hyvin. TET-jakson aikana opin lisää yritysten viestinnästä ja sen tärkeydestä.

Kiinnostuin ammatista, koska siinä ollaan tekemisissä asioiden kanssa, joista olen kiinnostunut ja tarvitaan taitoja, joissa omasta mielestäni olen hyvä.

Maria Taalikka

TET-harjoittelija

Pitkällä asiakassuhteella on arvonsa

Ruotsin mainoslegenda, mainostoimisto Kingin perustaja Sunit Mehrotran kertoo Kauppalehdessä (5.5.2014), että ”Me olemme todella valikoivia asiakkaiden suhteen. Emme ota sellaisia, jotka ovat valmiit sitoutumaan meihin vain vuodeksi.” Ensi lukemalla lausunto tuntuu omahyväiseltä ja ylimieliseltä mainosgurun heitolta. Tarkemmin ajatellen siinä on kuitenkin vinha perä. Pitkä asiakassuhde mahdollistaa sen, että voi tehdä enemmän töitä vähemmällä väellä nopeammin. Silloin säästyy ennen kaikkea asiakkaan rahoja.

Markkinointiviestinnän kentässä perinteisten mainostoimistojen määrä on romahtanut. Tilalle on tullut kymmeniä erilaisia palveluntarjoajia.  Mahdollisuuksien valtava kirjo on tehnyt asiakkaista kokeilunhaluisempia, ja yksittäisiä projekteja shoppaillaan sieltä täältä. Tämä johtaa helposti siihen, että viestinnän punainen lanka häviää kokonaan. Ja mitä enemmän yrityksestä tuleva viesti hajoaa, sitä enemmän se syö kustannustehokkuutta.

Samaisessa Kauppalehdessä (5.5.2014) Valion johtaja Rauno Hiltunen toteaa, että ”Toimistojen jatkuva vaihtaminen ei ole järkevää eikä edes mahdollista. Se on raskas prosessi. Uskon pitkäaikaiseen, strategiseen partneruuteen, jossa työn laatu ratkaisee. Jos saamme toimivaa mainontaa, olemme valmiita maksamaan siitä.” 

Meillä Telegraafissa on pitkiä asiakassuhteita. Se antaa meille mahdollisuuden perehtyä asiakkaittemme bisnekseen perusteellisesti. Se johtaa siihen, että säästämme asiakkaittemme aikaa, rahaa ja vaivaa. Pitkän asiakassuhteen ehdoton bonus on luottamus.  Asiakkaan ei tarvitse kantaa huolta. Asiat hoituvat.

Keväällä toteutetussa Telegraafin asiakastyytyväisyyskyselyssä saimme parhaat arvosanat mm. asiantuntevuudesta, tuloksellisuudesta sekä asiakkaan toimialan ymmärryksestä. Lähes jokainen asiakkaamme on valmis suosittelemaan meitä. Olemme iloisia saamastamme positiivisesta palautteesta ja myös pitkistä asiakassuhteistamme!

Terveisin,

Marja-Terttu

mt(at)telegraafi.fi

Vinkkejä viestinnän suunnitteluun 1/5

Miksi organisaation kannattaa viestiä? Yksinkertaistettuna siksi, että asiakkaiden ja muiden sidosryhmien olisi hyvä tietää, mitä tarjottavaa yritykselle on heille. Viestinnän avulla yritys siis tekee itsensä ja tuotteensa tunnetuksi, mikä taas helpottaa kummasti myyntiä. Samalla on hyvä mahdollisuus erottautua kilpailijoista.

Miksi viestintää sitten kannattaa suunnitella? Koska silloin tulee mietittyä, mitä yritys haluaa itsestään kertoa, kenelle ja milloin. Ja samalla laitetaan paperille, kenen nämä toimenpiteet pitäisi tehdä. Näin toimintaan saadaan tehoa ja säästyy aikaa, rahaa ja työtä.

Seuraavan neljän viikon aikana kerron teille viisi vinkkiä, joiden avulla viestinnän suunnittelussa pääsee alkuun. Ensimmäinen vinkki koskee nykyisen tilanteen määrittelyä suunnittelun pohjaksi. Seuraavilla viikoilla käydään läpi viestinnän kohderyhmiä, tavoitteita, ydinviestejä ja viestinnän vuosikelloa.  

1. Määrittele viestinnän nykytila

Suunnittelu kannattaa aloittaa siitä, että yrityksessä mietitään, missä mennään tällä hetkellä. Mitä asiakkaat tietävät yrityksestä: onko mielikuva haluttu vai onko asiakkailla minkäänlaista kuvaa yrityksestä. Samalla voi tutkailla, mitä media on kirjoittanut omasta yrityksestä, alasta ja kilpailijoista. Jos kilpailijat ovat enemmän lehtien palstoilla, se johtuu todennäköisesti siitä, että he ovat määrätietoisesti tuoneet itseään ja tuotteitaan esille.

Laatikossa mahdollisesti lojuvat asiakastyytyväisyys- tai yrityskuvatutkimukset kannattaa kaivaa esille ja etsiä hyvät asiat ja ennen kaikkea kehitettävät kohdat. Myös yrityksen sisäinen viestintä kannattaa ottaa tarkasteluun: hoidetaanko sitä riittävän hyvin ja onko se organisoitu parhaalla mahdollisella tavalla. Kun nykytila on selvillä, on helpompi miettiä viestinnän tavoitteita. 

Terveisin,

Päivi
paivi.luoti(at)telegraafi.fi

Motivoituneena luovempi

Telegraafin tuoreimpana vahvistuksena sain tehtävän. Kirjoita muutama rivi uudesta pestistäsi. Miltä tuntuu olla Telegraafissa töissä.

Lyhyesti voisin sanoa vain että hyvältä. Mutta se ei taida vielä riittää blogiksi asti. Avaanpa vyyhtiä siis hieman laajemmin, muun muassa yrityskulttuurin ja työntekijöiden motivoimisen kannalta.

Millä motivoida työntekijät?

Rahallinen palkitseminen on tietenkin se ensimmäinen ja monelle ehkä tärkein motivaatiotekijä. Mutta riittääkö se, jotta työntekijä antaisi maksimaalisen työpanoksen ja kuitenkin jaksaisi töissä ja olisi motivoitunut? Aiheesta on YouTubessa kiinnostava Dan Pinkin video “The surprising truth about what motivates us”. Videon mukaan suuri palkkio ei välttämättä olekaan kaikki kaikessa. Graafikkona ihastuin myös videon esitystapaan, visuaaliseen kerrontaan piirrosten avulla.

Työntekijän sitouttamisen ja viihtymisen kannalta on olemassa muitakin keinoja kuin rahallinen palkitseminen. Lähtökohtaisesti työntekijät motivoituvat eri asioista. Yksi tekijä on uusien asioiden oppiminen – luottamus siihen, että työ kartuttaa omaa ammattiosaamista joko päivittäisen tekemisen tai kouluttautumisen kautta.  Työn tulisi tietenkin samalla myös olla mielekästä ja sitä kautta palkitsevaa. Ja ennen kaikkea on tärkeää viihtyä työyhteisössään. Miten ihanaa onkaan, kun ympärillä on mahtava porukka, joka tukee ja kannustaa.

Miten siellä töissä sitten viihdytään?


Pekka Pohjakallio kirjoittaa osuvasti Älykäs Suomi –blogissa vastauksen piilevän muun muassa armottomassa kehumisessa. Hänen mukaansa myös aikuiset tarvitsevat päivittäistä kehumista – se nostaa motivaatiota ja antaa paremman mielen.

Telegraafissa tämä on ilmeisesti oivallettu jo aikoja sitten. Työpanosta arvostetaan, ja siitä annetaan ihan konkreettinen palaute, monesti myös kehu. Iso peukku tälle oivallukselle! Ja sitten ne muut pienet asiat ja toisten huomioiminen: esimerkiksi ex tempore tarjottu jäätelö aurinkoisena kevätpäivänä. Mikä on sen ihanampaa ja porukan yhteishenkeä nostavampaa kuin pieni irtiotto puurtamisesta.

Telegraafin uutena työyhteisön jäsenenä olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, miten luova ja kannustava ilmapiiri meillä onkaan. Kiitos MT, Päivi, Mari ja Anna, olette mahtava porukka!

Terveisin,
Maarit

Facebookin uusi yrityssivu - ensivaikutelmia

Facebookin sivujen ulkonäkö muuttuu jälleen. Osalla se on jo muuttunut. Yhdellä ylläpitämistäni sivuista muutokset ovat jo tulleet, joten olen päässyt niitä hieman maistelemaan.

• Sivuhallinnan näkymä muuttuu. Hallintaan pääsee edelleen kansikuvan yläpuolelta, mutta esimerkiksi yksityisviestejä hallinnoidaan Toiminta-valikon alta.
• Oikeassa laidassa on ylläpitäjälle näkyvä inforuutu, josta löytyvät nopeasti seuraavat tiedot: kyseisen viikon uudet tykkäykset, esitettävät mainokset, julkaisujen kattavuus, lukemattomat ilmoitukset sekä lukemattomat yksityisviestit.
• Kansikuvaan saattaa joutua tekemään muutoksia. Yrityksen nimi, toimialatiedot sekä toimintopainikkeet (kuten Tykkää-nappi) siirtyvät kansikuvan päälle 
• Välilehdillä navigointi tapahtuu kansikuvan alla. Välilehtien pikkukuvat poistuvat kansikuvan alta. 
• Sivun julkaisut siirtyvät yhteen palstaan oikealle. 
• Vasemmalla näkyvät mm. yrityksen tykkääjät, sijainti- ja yhteystiedot, sovellukset, arvostelut, valokuvat ja muut tiedot yrityksestä riippuen. Sivujen adminit tulevat pääsemään jatkossa määrittelemään vasemman laidan tietojen esitysjärjestyksen. 
• Korostaminen kahdelle palstalle ei enää onnistu.

Oletko sinä jo saanut uuden sivunäkymän? Mitkä ovat ensitunnelmat?

Terveisin,
Mari

Kenen virsiä asiakkaanne veisaavat?

Yritystarinoista on puhuttu pitkään ja hartaasti. Olen varmaan useimpien kanssa samaa mieltä siitä, että mitä koskettavampi tarina, sitä mielenkiintoisempi yhtiö. Tarina syntyy yrityksen strategiasta, jolloin johto vaikuttaa luonnollisesti siihen, millaisesta kasvualustasta tarina ponnistaa. Tarinan lähtökohtana on useimmiten asiakaslupaus.  Se on lupaus, jota ei voi missään olosuhteissa rikkoa.

Tarina kaipaa aina kuitenkin myös hyvän kertojan. Sosiaalisen median myötä potentiaaliset kertojat ja kanavat ovat lisääntyneet. Ketkä ovat sitten nykyään parhaita tarinan kertojia?

Onko tarinan paras kertoja yhtiön toimitusjohtaja, jonka excel-väritteinen elämä saattaa olla mahdollisimman kaukana potentiaalisen tai nykyisen asiakkaan arjesta vai olemmeko valmiita siihen, että tehokkain viestin viejä olisikin vaikkapa tyytyväinen asiakas?

Kaupallinen agenda mielessä

”Mainosnikkarit” ovat olleet ripeitä ja ahkeroineet uusien termien kimpussa. Nykyään tyytyväiset asiakkaat valjastetaan yrityksen puolesta puhujiksi hyödyntämällä natiivimainontaa. Natiivimainonnalla tarkoitetaan mainosta, joka ottaa median formaatin. Parhaimmillaan se on luonteva osa sisältövirtaa. Sen hedelmällisintä kasvualustaa ovat sosiaalinen media sekä keskustelu- ja tuotevertailupalstat, joissa asiakkaat osallistetaan toimimaan brändin puolesta puhujina.

Sisältömarkkinointi on sen sijaan bisneksen edistämiseen tähtäävää sisällöntuotantoa. Ideana on tuottaa niin hyvää sisältöä, että se koukuttaa kuluttajaa. Tuotteita ei suoranaisesti mainosteta, vaan ujutetaan brändi sisällön sekaan. Esimerkkejä voisivat olla uutiskirjeet, Facebook-kampanjat ja verkkomainonta.

Brändijournalismi on edellisten yhdistelmä. Toisin kuin perinteinen toimittaja, brändijournalisti toimii brändin lukuun ja yrittää saada myyntiä aikaiseksi. Erilaiset asiakaslehdet ja niiden sähköiset versiot ovat tyypillisiä brändijournalismin tuotteita.

Kauppalehden mukaan (24.2.2014) asiakaslehden toimittajasta kaupallinen sisällön tuottaja eroaa siten, että hänen täytyy saada myyntiä aikaiseksi. Hänen pitää osata yhdistää bisnes ja kiinnostava sisältö toisiinsa.

Huolimatta uusista termeistä, viestinnän ja markkinoinnin avulla on aina pyritty luomaan lisää myyntiä ja paras puolestapuhuja on aina ollut tyytyväinen asiakas!

Terveisin,
MT
mt(at)telegraafi.fi