Arab Health - maailman suurin terveydenalan messu

Dubaissa tammi-helmikuun vaihteessa pidettävä terveydenhuollon alan messu Arab Health on arvatenkin maailman suurin lajissaan. Tänä vuonna mukaan mahtui yli 4 000 näytteilleasettajaa, yli 130 000 kävijää 163 eri maasta.  Ja täyttähän siellä oli. Eri maat keräsivät yhteistä voimaa ja näkyvyyttä yhteisosastoilla eli paviljongeilla, joita oli tänä vuonna 35. Myös Suomella oli oma pieni paviljonkinsa tai oikeastaan kaksi.

Suuntasin messuille taksilla, koska oman auton käyttö olisi ollut suorastaan typerää. Vaihtoehtona olisi ollut myös metro, jonka pysäkki on juuri messukeskuksen kohdalla. Dubaissa pähkäily ei yleensä auta. Luultavasti osut kuitenkin juuri huonoimpaan vaihtoehtoon eli tässä tapauksessa siihen ruuhkaisimpaan kulkuvälineeseen. Taksi osoittautui keskivaivalloiseksi eli pääväylä Sheikh Zayed Road kyllä ruuhkautui mitä lähemmäs messuja tultiin, mutta koko ajan mentiin kuitenkin eteenpäin.  Pääsin ihan kohtuullisessa ajassa perille.

Maailman korkein rakennus Burj Khalifa ilahdutti messukävijöitä.

Mikäli messualueen olisi halunnut koluta kokonaan niin siihen olisi kulunut arviolta viikko. Minulla oli yksi päivä aikaa, joten päätin keskittyä olennaiseen eli tavata suomalaisten yritysten edustajia. Suomalaisia yrityksiä oli paikalla tänä vuonna 14.

Kaikesta yhteisnäkyvyysajattelusta huolimatta suomalaiset olivat sijoittuneet useaan eri halliin. Tapasin mielenkiintoisia yrittäjiä, yrityksiä ja innovaatioita Suomesta.  Joka kerta hämmästyn sitä, miten hienoja innovaatioita Suomessa kehitetään.  Ne ovat usein hyvin pienen erityisosaamisalueen tuotteita tai palveluita. 

FinlandCare-kasvuohjelma kansainvälistymisen tukena 

Tapasin messuilla FinlandCare-ohjelman johtajan Meria Heikelän.  Hänen asemapaikkanaan on Lontoo, mutta käytännössä hän toimii maailmanlaajuisesti. FinlandCare on Finpron operoima Team Finland -kasvuohjelma. Ohjelmaa rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö ja sen tavoitteena on tehdä huippuosaamista ja teknologiaa hyödyntävät hyvinvointipalvelut tunnetuiksi ja halutuiksi kansainvälisillä markkinoilla. 

Nämä  jäivät erityisesti mieleeni 

Mukana oli myös Telegraafin asiakas sastamalalainen Lojer Oy,  joka on kehittänyt maailman monipuolisimman Manuthera 242 –hoitopöydän. Ensimmäiset Manuthera 242 -hoitopöydät valmistuivat jo marraskuun alussa, ja ennakkotilauksia on tehty jo 11 maahan, joista kaukaisimmat ovat Kanada ja Oman. Telegraafi oli mukana tekemässä Lojerille  messuviestintää juurikin Arab Health –messuille.

Lojerin osastolla  oli ruuhkaa.

Vivago on perustettu vuonna 1994 kehittämään, myymään ja markkinoimaan automaattisia turvallisuuden ratkaisuja, joihin on mahdollista yhdistää ominaisuuksia, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin ja toimintakyvyn seurannan.

Vivagon osasto sijaitsi toisessa suomalaiskeskittymistä.

Eräs vielä mielestäni maininnan ansaitseva yritys oli kokkolalainen HUR. HURin paineilmatekniikkaan perustuvat kuntoilulaitteet valmistetaan Suomessa ja niitä viedään yli 30 maahan kansainvälisen jakeluverkoston välityksellä. Osastolla  oli kokoa ja näköä. Samalla osastolla  olivat mm. FinlandCare, sairaalavaatteita valmistava Medanta Oy sekä sairaaloiden jätehuoltoon keskittyvä Ecosir Group Oy.

FinlandCare, HUR, Medanta ja Ecosir yhteisosastolla.

Arab Health -messu on niin valtava,  että sinne ei kannata rynnätä  suin päin vaan edetä  suunnitelmallisesti. Paluumatka massatapahtumasta on aina yhtä mielenkiintoinen kuin tulomatkakin. Päivän päätteeksi sujahdin metroon ja asettauduin istumaan ainoastaan naisille tarkoitettuun junavaunuun. Siellä  ei ollut ruuhkaa.


 
Dubaista
Marja-Terttu
mt@telegraafi.fi

Mihin tarvitset graafista ohjeistoa?

Halutun visuaalisen tyylin noudattamisessa on hyvänä apuna graafinen ohjeisto. Se on yritysilmekäsikirja, josta löytyy ohjeet visuaalisten elementtien käyttöön. Yhtenäinen ilme sitoo yksittäiset viestinnän toimenpiteet tunnistettavaksi kokonaisuudeksi ja tehostaa viestin perille menoa.

Mitä graafinen ohjeisto sisältää?

Ohjeistossa on yrityksen visuaalisen ilmeen keskeiset elementit ja niiden käytön säännöt.

• Logo ja liikemerkki (eri versiot, suoja-alue, minimikoko)
• Valitut kirjaintyypit (typografia) ja valitut tunnusvärit (väriarvot eri käyttökohteisiin)
• Viestinnässä käytettävä kuvamaailma 
• Esimerkit erilaisista viestinnän materiaaleista (mm. lomakepohja, kirjekuori, käyntikortti, esitteet, mainokset)

Miksi graafinen ohjeisto?

Graafinen ohjeisto on näppärä apuväline paitsi viestinnän parissa työskentelevälle, mutta myös muille työntekijöille sekä yrityksen sidosryhmille.

• Tarvittaessa se on hyvä perehdyttämisen väline eikä jätä uutta työntekijää arvailujen varaan.
• Nopea ja näppärä tapa jakaa visuaalisen ilmeen säännöt ja tarvittavat elementit työntekijöille ja sidosryhmille.
• Ohjeisto helpottaa työntekoa, toimii muistin tukena ja auttaa viestinnän suunnittelussa.
• Tavoitteet, merkitykset ja tarinat eri visuaalisten elementtien takana sitouttavat käyttäjää ja auttavat myös ymmärtämään ohjeita paremmin.

Kun toimiva ohjeisto on laadittu, muista päivittää sitä tarpeen mukaan. Sähköinen graafinen ohjeisto päivittyy nopeasti ja sitä on helppo jakaa eri käyttäjille.

Tarvitsetko graafista ohjeistoa? Ota yhteyttä meihin!

Terveisin,
Essi
essi.rantanen@telegraafi.fi

Itsenäisyyspäiviä kaksin kappalein

Kuluvan viikon aikana saan viettää kaksia itsenäisyyspäiväjuhlia. Täällä Dubaissa nimittäin valmistellaan hurjaa vauhtia Arabiemiraattien 44. itsenäisyyspäivää, jota vietetään 2.12.

”Arabiemiirikunnat on historiansa aikana kuulunut mm. Persian sassanidien, Portugalin ja Osmanien valtakunnan vaikutuspiiriin. 1800-luvun lopulta lähtien se oli Brittiläisen imperiumin alainen protektoraatti, kunnes kuusi alueen šeikkikunnista yhdistyi ja perusti itsenäisen valtion vuonna 1971.

Nykyään Arabiemiirikunnilla on muista arabimaista poiketen suhteellisen vahva ja monipuolinen talous, joka on suuntautunut öljyn ja maakaasun lisäksi kauppaan ja matkailuun. Valtaosa maan asukkaista on muslimeja, ja islamilla on ollut merkittävä vaikutus sen kulttuuriin (lähde: wikipedia).”

Al Sufouh Road, Dubai

Al Qasr Madinat Hotel, sisäänajo

Dubaissa itsenäisyyspäivä näkyy ja kuuluu

Arabiemiraattien lippuja liehuu jo nyt ihan kaikkialla ja kaiken kokoisina. Autojen konepellit on päällystetty custom-made-lipuilla, erikokoisia ja –näköisiä valaistuja lippuja on pimeiden iltojen riemuksi palatsien ja villojen pihoilla ja muureissa, teiden varret ovat yhtä lippukavalkadia ja tietysti korkeat pilvenpiirtäjät on puettu Arabiemiraattien lipun väreihin, Burj Khalifaa myöden.

Valtion virastot ja koulut ovat kolme päivää suljettuina ja ikimuistoista ilotulitusta on tiedossa myöskin kolmena peräkkäisenä iltana. Todennäköisesti en osaa edes kuvitella mitä vielä on edessä.

Suomen valtio säästökuurilla

Suomen itsenäisyyspäivän sohvaraati  eli Linnan juhlien pukujen armoton arvostelu jää tänä vuonna valitettavasti meiltä väliin. Itsenäisyyspäivää kunnioittaakseni olen hankkinut Maria Drockilan suunnitteleman kauniin itsenäisyyspäiväkynttilän Suomesta.

Perinteisesti Suomen suurlähetystö Abu Dhabissa on järjestänyt suomalaisille expateille itsenäisyyspäiväjuhlat, mutta tänä vuonna ollaan säästölinjalla eli juhlia ei ole. Pitää siis järjestää itse. Suomalaiset ovat tunnetusti hyviä juhlijoita, joten eiköhän asia järjesty. Alkoholinostolupakin on juuri sopivasti takataskussa.

Toivotan kaikille Telegraafin lokin lukijoille hyvää Suomen itsenäisyyspäivää!

Dubaista
Marja-Terttu
mt@telegraafi.fi

Ota Instagram-mainonta haltuun

Instagramin suosio kasvaa hurjaa vauhtia, mutta mainostajia on melko vähän. Instagram-mainonta on vielä uutta ja erilaista, joten näkyvyyden saaminen ei jää kovan kilpailun jalkoihin. Uuteen mainosilmiöön reagoidaan voimakkaasti, ja mainoksia klikataan helpommin kuin muissa somekanavissa. Jos Instagram-tilisi on saanut jo mukavasti seuraajia ja päivität sitä aktiivisesti, voi mainonta olla sinulle kokeilemisen arvoinen juttu.

Tutkimuksen* mukaan erityisesti Suomessa asuvien 13–29-vuotiaiden Instagramin käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Jos kohderyhmäsi on aktiivinen Instagramissa, kannattaa omat tuotteet tuoda osaksi heidän kuvavirtaansa.


Oman kokemukseni perusteella uskallan väittää, että nuorille naisille Instagram on loistava inspiraation lähde ja mahdollisuus löytää uusia kiinnostavia brändejä. Parhaimmillaan matka Instagram-mainoksesta tuotteen ostotapahtumaan on yllättävän lyhyt.

Ideoita Instagram-mainontaan

• Inspiraatio ja fiilis vetoavat Instagram-skrollaajiin.
• Mainoskuvan tulee istua luontevasti kuvavirtaan, jolloin sitä ei edes ajatella mainoksena.
• Hauskat ja arvoitukselliset kuvat pysäyttävät, jolloin skrollaaja klikkaa kuvaa mielellään.
• Instagramia käytetään yleensä kännykällä. Keskity olennaiseen, koska pieneen mainoskuvaan ei mahdu montaa asiaa.
• Jos haluat kuvalinkin avulla ohjata kävijöitä nettisivuille, huolehdi että kyseinen nettisivu toimii moitteettomasti myös mobiilissa.

Alla oleva Dansukkerin kuva on mielestäni hyvä esimerkki onnistuneesta Instagram-mainoksesta. Kuva on yksinkertainen, visuaalisesti houkutteleva ja sen teksti herättää positiivisia ajatuksia. Mainoskuvan alla oleva teksti ja toimintopainike kehottavat katsojaa klikkaamaan kuvaa ja osallistumaan kilpailuun.

Miten mainontaa tehdään?

Mainontaa varten sinulla tulee olla Facebook-sivu, johon Instagram-tilisi liitetään. Instagram-mainokset luodaan Facebookin mainostyökalun Power Editorin avulla. Mainonnan maksaminen, hallinta ja tulosten mittaaminen hoituvat myös Facebookin työkalujen avulla.

Mainosten kohdennuksissa hyödynnetään Facebookin tietovarastoja, minkä ansiosta mainokset voidaan osoittaa vain tietyille ryhmille tai esimerkiksi tietyistä asioista kiinnostuneille henkilöille. Onnistuneen mainoksen salaisuus oikea kohdennus ja mainoksen houkutteleva sisältö.

Voit aloittaa mainonnan hyvinkin pienellä summalla ja testata ensin sen toimivuutta. Aikataulun ja budjetin voit määritellä itse ja maksat esimerkiksi näyttökertojen tai klikkausten mukaan.

Mainonnan tekniset tärpit

• Tavallisin mainosmuoto on kuva (vaakamuoto tai neliö), jossa saa olla enintään 20 % tekstiä.
• Muita mainosmuotoja ovat video (max 30 sekuntia) tai kuvakaruselli (neljän kuvan sarja).
• Mainostavoitteet auttavat sinua oikean mainostyypin valinnassa.
• Mainokset ilmestyvät kuvavirran sekaan, mutta mainoskuvan tunnistaa oikeassa yläreunassa olevasta ”Sponsored” -tekstistä.
• Mainoksen kuvateksti on enintään 300 merkkiä. Älä unohda #hashtageja.
• Mainoksen tärkeä osa on toimintokutsu-painike, joka saa käyttäjän toimimaan (Varaa nyt / Ota yhteyttä meihin / Lataa / Lue lisää / Osta nyt / Rekisteröidy / Katso lisää).
• Mainokseen on mahdollista saada aktiivinen linkki (siirrä nettisivuille, innosta lataamaan sovellus, kehota katsomaan video, houkuttele osallistumaan kilpailuun).

Ensimmäisen kirjoitukseni Instagramista voit lukea tästä ja vinkit sen yrityskäyttöön voit katsoa tästä. Jos tarvitset apua Instagram-mainonnassa, ota yhteyttä meihin!

Terveisin,
Essi
essi.rantanen@telegraafi.fi









* Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2015) jonka tekijä on ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton -lisenssillä.
 Teos on muunnelma teoksesta http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015.

Sukellus viestintätoimiston arkeen

On syyskuun ensimmäinen päivä, ja harpon portaat ylös Telegraafin toimistolle. MT on jo lähtenyt Dubaihin, joten käymme Päivin kanssa läpi tulevia työtehtäviä ja käytännön asioita. Työpisteeni on toimiston nurkassa, samassa tilassa muiden kanssa. Läppärin lukitusta ei saada heti auki, koska salasanavartija Anna on palaverissa. Mutustelen toimistotunnelmaa ja luen opasta somemarkkinoinnista.

Anna saapuu toimistolle ja pääsen tositoimiin. Päivällä menemme yhteislounaalle Fontanaan, firman piikkiin. Työporukasta jää heti hyvä fiilis – täältä löytyy girlpoweria! Saako viestinnän ammattilaisia muuten tytötellä?

Älä panosta, satsaa!

Hypätään nykyhetkeen. Harjoittelu loppuu pian ja olen kerännyt roppakaupalla arvokasta kokemusta. Viestintätoimiston arkeen mahtuu monenlaista tehtävää.

Olen kirjoittanut blogitekstejä ja juttuja asiakkaiden nettisivuille, tehnyt haastatteluja puhelimitse ja kasvokkain, päivittänyt Telegraafin somekanavia ja kirjoittanut juttuja asiakkaan sidosryhmälehteen. Olen avustanut somekampanjan kuvauksessa, kirjoittanut lehdistötiedotteita ja auttanut kiireisissä töissä. Olen silpunnut Marin salaiset kansiot.

Haastavinta on ollut tiedotteiden kirjoittaminen. Se vaatii paljon taustatyötä, ja lopuksi teksti pitää tiivistää ja turhat roskat karsia pois. On tunnistettava olennainen ja myytävä uutinen. Mari on ollut korvaamaton kirjoitusmentori.  Takaraivoon on iskostunut opetus siitä, ettei asioihin panosteta, niihin satsataan.

Parasta on nähdä oman työnsä konkreettinen tulos – on se sitten valmis blogiteksti nettisivuilla, painettu juttu sidosryhmälehdessä tai tiedotteen johdosta syntynyt uutisjuttu.

Planeetat oikeissa asemissa

Harjoitteluni kruunaa se, että olen saanut osallistua Telegraafin koulutuksiin. Annan koulutus kriisiviestinnästä ja Päivin koulutus viestinnän suunnittelusta olivat paitsi mukavaa vaihtelua työntekoon, myös erittäin opettavaisia kokemuksia. Marin tiedote-koulutus on vielä edessä.

Ajankohta on ollut siksikin mainio, että pääsin mukaan pikkujoulurientoihin. Kävimme huokailemassa Bondin perää(n) ja syömässä napamme täyteen. Niin ja pääsin minä syyskuussa katsomaan jalkapalloakin VIP-aitiosta käsin.

Ainoa ikävä muisto harjoitteluajaltani tulee se tässä: sukkahousuni ja saappaani kastuivat litimäriksi, kun pyöräilin eräänä syyskuisena aamuna töihin. Opinpa laittamaan jatkossa sadehousujen lahkeet saappaiden päälle, enkä sisään.

Opiskelut kunnialla loppuun

Kuulen jo etäisesti keskeneräisen graduni kutsuhuudon. Huuto ei ahdista minua, sillä se sanoo: ”Tee minut nopeasti valmiiksi, niin pääset oikeasti työelämään!” Kaikeksi onneksi gradu on jo hyvällä mallilla. Aiheesta kirjoittamani artikkeli julkaistiin syksyllä audiovisuaalisen kulttuurin tieteellisessä aikakauslehdessä Lähikuvassa. Artikkelin abstraktin voit kurkata täältä.

Auttavaiset työtoverit ja työstäni saama palaute ovat olleet kullankalliita. Jään kaipaamaan avotoimiston tunnelmaa, Marin toiveikkaita ”Lähteeks kukaan tänään lounaalle?”-kyselyitä, lounasretkiä, Annan naurua, Päivin sulopuheisuutta, tekemättä jääneitä taukojumppia, itse työtehtäviä ja tietysti työporukkaa.

Saatan tulla töihin vielä joulukuussa. Kukaan ei ehkä huomaa, että harjoitteluni loppui jo.

Kiitos ja näkemisiin,
Emma

Instagram-vinkkejä yritykselle

Kirjoitin jo aikasemmin Instagramista, ja nyt kerron muutamia vinkkejä sen tehokkaaseen yrityskäyttöön.

1. Kerro #tarina. Millainen yrityksenne on? Miten arvonne näkyvät arjessa? Miten yrityksen logo aikanaan syntyi?

2. Näytä #behindthescenes -materiaalia. Miten suosikkituote valmistetaan? Mitä toimistolla tapahtuu? Missä piipahditte vierailulla? Mitä mainoskuvauksissa tehdään?

3. Paljasta lanseerattava #uutuus tai esittele tulevia palveluita. Vilauta trendejä tai ideoita tulevaisuuden tuotteista.

4. Esittele #työntekijät ja anna yritykselle kasvot. Kerro työpäivästäsi. Ota Instagram mukaan toimiston lisäksi työmatkalle tai messuille. Vie Instagram myös markkinointiosaston ulkopuolelle.

5. Esittele merkittävä #tapahtuma tai julkaise kuvia tulevista ja menneistä tapahtumista. Luo tapahtumalle #hashtag ja haasta osallistujia kuvaamaan tapahtuman tunnelmia.

6. Järjestä #kilpailu ja ota seuraajat avuksesi sisällön luontiin. Rohkaise ja haasta heitä julkaisemaan tietyllä hashtagilla, jolloin näet yrityksesi tuotteita kuluttajien omassa arjessa.

Mainonta Instagramissa

Kun peruskikat on otettu haltuun, voi ottaa askeleen kohti Instagram-mainontaa. Erityisesti Suomessa asuvien 13–29 -vuotiaiden Instagramin käyttö on kasvanut merkittävästi viime vuosina (edbrand Suomi Oy:n & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen tekemä tutkimus).

Instagram on nuorille loistava paikka löytää uusia tuotteita ja seurata yrityksiä. Mainostaja voi tuoda tuotteitaan esille esimerkiksi kohdennetulla mainonnalla ja houkutella käyttäjiä helposti omille nettisivuilleen. Instagram-mainonnasta kerron myöhemmin vielä lisää.

Terveisin,
Essi
essi.rantanen@telegraafi.fi

Rohkeasti esille

Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi kirjoitti lokakuun lopussa (KL 30.10.2015) siitä, miten vähän suomalaisten yritysten edustajat osallistuvat julkiseen keskusteluun. Ahosniemen mukaan yritysjohtajat eivät halua kommentoida tai tuoda esiin mielipiteitään mediassa.

Yritysjohtajien vaikeneminen johtaa hänen mielestään siihen, että kansalaisten kokonaiskuva asioista vääristyy. Yleinen mielipide muokkaantuu samojen asiantuntijoiden, lobbausjärjestöjen tai pintajulkimoiden esittämien näkemysten perusteella. Monella yritysjohtajalla olisi kuitenkin kokemusta ja sanottavaa työstä, omistamisesta, verotuksesta ja johtamisesta eli monesta työelämän ja yhteiskunnan hankalasta kysymyksestä.

Sama ilmiö näkyy viestintäihmisen työssä. Yrityksillä on kiinnostavaa kerrottavaa omista ratkaisuistaan, toimintatavoistaan tai onnistumisistaan, mutta niitä ei tunnisteta tai haluta kertoa. Syynä voi olla ajan tai osaamisen puute, mutta myös turha vaatimattomuus tai kateuden ja kilpailun pelko. Suomalainen ei halua olla tyrkky.

Asiakkaat, kumppanit ja muut sidosryhmät lukevat kuitenkin mielellään yrityksen uutisia ja kuulumisia. Avoin tiedottaminen lisää luottamusta yrityksen toimintaan ja parantaa tunnettuutta. Näinä synkkien uutisten aikoina kaikki positiiviset pilkahdukset ovat tervetulleita. Kannattaa siis unohtaa liiallinen varovaisuus ja tuoda asioita ja mielipiteitä rohkeasti esiin.

Terveisin,
Päivi
paivi.luoti@telegraafi.fi