Ellet näy, sinua ei ole olemassa!

Maailman suurin terveydenhuollon alan messu Arab Health näytti taas voimansa. Tammi-helmikuun vaihteessa pidetyillä messuille saapui noin 4 400 näytteilleasettajaa yli 70 eri maasta. Maapaviljonkeja oli 38. Suomalaisia yrityksiä oli mukana omien laskujeni mukaan lähes 50.

Ministeri ovien avaajana 

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) oli matkassa mukana vahvistamassa Suomi-kuvaa ja avaamassa ovia. Hän osallistui mm. yhteispohjoismaiseen verkostoitumistapahtumaan Nordic Networking Receptioniin sekä Finland Your Partner in Health -seminaariin, joka pidettiin messujen yhteydessä.

Nämä tilaisuudet ovat ennen kaikkea tarkoitettu verkostoitumiseen. Ilman oikeanlaisia suhteita ja verkostoja arabimaissa on hankalaa tehdä bisnestä. Ensitapaamisen ja sopimuksen allekirjoittamisen väliin mahtuu litratolkulla appelsiinimehua ja hyvässä lykyssä vuosikausia aikaa. Sopimuksen allekirjoittaminenkaan ei vielä takaa asioiden etenemistä. Siihen kannattaa varautua.

Yksi Suomen osastoista Arab Health 2017 -messuilla.

Ota tai jätä, maksat siitä kuitenkin! 

Telegraafi oli myös tänä vuonna tekemässä suomalaisille messuviestintää. Arab Health eroaa useimmista messuista siinä, että messujen PR-osasto vastaanottaa ja jakaa näytteilleasettajien tiedotteita, kuvia ja videoita omissa kanavissaan ilmaiseksi. Ilmaiseksi on ehkä väärä sana, koska tämä palvelu kuuluu messuosaston hintaan. Ota tai jätä, maksat siitä kuitenkin!

Olen iloinen siitä, että taas kerran Telegraafin asiakkaat olivat hyvin esille messujen News & Press Releases -osiossa ja myös Arab Health TV:ssä. Arabiemiraateissa kilpailu bisneksistä on veristä. Jokainen haluaa saada osansa kasvavasta markkinasta. Sen vuoksi täällä jos jossain pätee se, että ellet ole näkyvä, sinua ei ole olemassa! Kannattaa huolehtia siitä, että vähintään nettisivut ja Linkedin ovat kunnossa, niissä on kiinnostavaa sisältöä ja että uutiskirje muistuttaa tasaisin väliajoin olemassa olostanne. Myös englanniksi.

Press Office Arab Health -messujen yhteydessä.

Finnish Business Council auttaa verkostoitumaan 

Dubaissa toimiva Finnish Business Council tarjosi suomalaisille iltaviihdettä järjestämässään tietoisku- ja verkostoitumistilaisuudessa. Pitkään Dubaissa asuneet suomalaiset kertoivat omia kokemuksiaan bisneksen tekemisestä Arabiemiraateissa. Osanottajia oli lähes sata, joten aihe tuntui kiinnostavan. Itse olen FBC:n varapuheenjohtaja ja sitä kautta vahvasti mukana FBC:n toiminnassa. Sain kunnian kertoa viestinnän paikallisista haasteista. Näitä ovat mm. erilainen käsitys sanan- ja lehdistönvapaudesta, korruptoitunut media, mediasuhteet sekä toisenlainen aikakäsitys.

Toinen suomalaiskeskittymä, jossa sijaitsi mm. sastamalalaisen Lojerin osasto.

Mikäli olet kiinnostunut messuviestinnän tämän vuoden tuloksista, käy kurkistamassa News & Press Releases -sivulla tästä. Sieltä löytyvät esimerkiksi Lojerin, Profile Vehicles Oy:n ja Labroxin tiedotteet.

Lojerin esiintymiset Arab Health TV:ssä löydät täältä ja täältä.

Dubaista
Marja-Terttu 
mt@telegraafi.fi
@marjatran

Kriisiviestinnän tarkistuslista

Sattuiko tehtaalla onnettomuus? Pääsikö viallinen tuote asiakkaalle asti? Liikkuuko yrityksestänne väärää tietoa somessa? Aiheuttiko avainhenkilön some-päivitys palauteryöpyn asiakaspalveluun?

Jos mitään näistä ei ole vielä tapahtunut, pitäisikö asiaan kuitenkin varautua?

Kriisi yllättää, kun sitä ei odota. Se aiheuttaa aina vahinkoa tai haittaa organisaation toiminnalle, mutta kriisi voidaan hoitaa myös hyvin. Viestintä on tärkeä osa kriisinhallintaa, sen avulla viesti liikkuu tehokkaasti organisaation sisällä ja sieltä ulos.

Kriisin aikana viestintää tehostetaan, mutta tärkeintä on, että asiat on sovittu hyvissä ajoin ja normaalitilanteen viestintä on kunnossa. Tarkista alla olevan muistilistan avulla miten organisaatiossasi on kriisiviestintäasiat hallussa.

• oletteko tunnistaneet potentiaaliset kriisit, jotka voivat kohdata organisaatiotanne?
• onko kriisiviestintäsuunnitelma laadittu ja onko se ajantasalla?
• miten suunnitelmassa on huomioitu potentiaalisten kriisitilanteiden hoito?
• onko suunnitelmassa huomioitu, miten sosiaalista mediaa hyödynnetään?
• onko henkilökuntaa opastettu kriisitilanteiden viestinnässä?
• tietävätkö viestintätiimiin kuuluvat oman roolinsa ja vastuunsa kriisitilanteessa?
• kuuluuko tiimiin henkilö, jolla on valtuudet tehdä päätöksiä sekä antaa lausuntoja koko organisaation puolesta?
• onko mediaseuranta kunnossa? onko seurannassa huomioitu sosiaalisen median seuranta?

Terveisin,

Anna

anna.koivisto@telegraafi.fi

PS. Jos tarvitset apua kriisiviestinnän suunnittelussa, ota yhteyttä. Katso myös koulutuksemme! Tulossa ke 1.3.2017 Kriisiviestintä some-aikakaudella -koulutus.


(kirjoitus julkaistu 6.11.2015, päivitetty 16.1.2017)

Uusi kirjoittaminen ja pussillinen konsteja

Kirjoittaminen vaatii nykypäivänä entistä suurempaa taitoa hallita eri tekstilajeja. Vaatimukset johtuvat välineellisestä muutoksesta, jota olemme käyneet läpi viimeisten vuosikymmenien aikana. Digitaalisuuden voimakas vyöry kaikkeen arkiseen toimintaamme niin työssä kuin vapaa-ajalla on aiheuttanut muutoksen myös kirjoittamisessa.

Puhutaan uudesta kirjoittamisesta tai multimodaalisesta tekstistä, joka tarkoittaa viestinnässä käytettävien erilaisten elementtien yhdistymistä tekstin kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällaisia elementtejä ovat esimerkiksi ääni, liike, kuvat, kaaviot, symbolit, värit sekä tilankäyttö. Kaikki ne yhdessä vaikuttavat viestin tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen.

Sosiaalista tekstiä

Multimodaalisuuden lisäksi viestinnässä korostuu sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden elementti. Tämä vaatii tekstin tekijältä omaa aktiivisuutta ja hyvää reagointikykyä. Kirjoitusympäristömme on muuttunut entistä nopeammaksi ja viriketulva vaatii tekstiltä kiinnostavuutta. Aiemmassa elämässämme saimme pohtia pitkään otsikoita, kun tällä hetkellä otsikoinnilta vaaditaan muutamalla sanalla silmiin osuvaa houkutinta - ellei jopa koukutinta.

Sosiaalisten taitojen merkitys painottuu uudessa kirjoittamisessa. Koska kirjoittaminen on enenevässä määrin julkista, on kirjoittajan hallittava sosiaaliset käytännöt, lainsäädäntö sekä kommunikointi muiden ihmisten kanssa. Teksti ei ole henkilökohtaista omaisuutta, eikä kirjoittaja voi jäädä karkeloimaan yksin tekstiensä kanssa.

Luovuus tulee, oletko valmis?

Kaiken uuden kirjoittamisen ympärillä velloo luovuuden meri. Uusi kirjoittaminen vaatii tekstilajien yhdistelyä, ennakkoluulottomuutta ja kykyä kokeilla. Voiko kirjoittaja oppia luovuutta? Omasta mielestäni voi, mutta siihen tarvitaan apukättä. Kouluttautumalla ja omaa kieltään rikastamalla eri tavoin voi paatuneinkin asiakirjoittaja päästä uiskentelemaan luovuudessa.

Viisi askelta kohti uutta kirjoittamista:

1. Voiko saman viestin julkaista eri kanavissa?
2. Mitä ominaisuuksia eri kanavat vaativat tekstiltä?
3. Voiko tekstiin yhdistää kuvia, videoita, infografiikkaa tai ääntä?
4. Voisinko kirjoittaa vielä kiinnostavammin? Hauskemmin? Yllätävämmin? Lyhyemmin? Selkeämmin? Napakammin?
5. Olenko valmis käymään dialogia tekstiini liittyen?

Jos tekstilajien hallinta huolestuttaa tai jos taidot loppuvat kesken, ilmoittaudu koulutukseeni 28.3. Tarkista samalla Telegraafin koko koulutustarjonta keväälle 2017.
Akuuttiin ajanpuutteeseen ja henkiseen näppäimistölukkoon suosittelen käyttämään kirjoittamisen asiantuntijaa, joka löytyy näppärästi täältä ruudun takaa.

Monin eri tavoin sinua tervehtii:  
Hanna

hanna.alin@telegraafi.fi
puh: 0400 829 740

Viikon TET-harjoittelu Telegraafissa

Ennen tätä harjoittelua en oikeastaan tiennyt viestinnästä juuri mitään, mutta tämän viikon aikana olen tehnyt ja oppinut vaikka mitä. Olen oppinut muun muassa graafista suunnittelua, kuvanmuokkausohjelmien käyttöä sekä nettisivujen päivittämistä. Lisäksi olen auttanut mediaseurantaraporttien laatimisessa ja tiedotteiden kirjoittamisessa.

Paperin silppuamista olen tehnyt myös jonkin verran. Vaikka muut sanovat, että se on tylsää, niin minusta se on oudolla tavalla hauskaa. Menin toiseen huoneeseen, laitoin oven kiinni (jotta en häiritsisi muita) ja musiikin soimaan. Aikakin siinä kului nopeasti, enkä edes huomannut ajan kulua ennen kuin silppuri ylikuumeni ja piti pitää tauko.

Sosiaalista mediaakin on tullut päivitettyä. Joka päivä postasin Instagramiin kuvan, jonka yhteyteen kirjoitin lyhyesti, mitä olin päivän aikana tehnyt.

Työporukka täällä on parasta! Työkaverit ovat todella auttavaisia, mukavia ja hauskoja. He oikeasti näyttivät minulle mielellään, mitä he työkseen tekevät. Olen nauranut viikon aikana paljon, vaikka välillä töissä puhutaankin asioista, joista minulla ei ole aavistustakaan mitä ne ovat. Toivottavasti tulevalla työpaikalla on näin ihania ja hauskoja ihmisiä.

Terveisin,
Alina Koivuniemi

Instagram Stories – uhka vai mahdollisuus?

Vannoutuneena Snapchat-fanina olin aluksi hieman epäluuloinen, kun Instagram Stories ilmoitti tulostaan. Lyhytkestoiset, snäppien kaltaiset kuvat ja videot ilmestyivät Instagramin uutisvirran yläreunaan, ja melkein nämä samat setit löytyivät myös Snaphatin My story -listasta. Kuulostaa turhalta, eikö?

Ilokseni voin kuitenkin todeta, että tuo skeptinen pöly Instagram Stories -ilmiötä kohtaan on laskeutunut. Instagram Stories on yritykselle kokeilunarvoinen mahdollisuus ja loistava keino päästä askeleen lähemmäs Snapchatia. Erityisesti se toimii loistavana ponnahduslautana rosoisen videosisällön luomiseen.

Viisi syytä valita Instagram Stories

1. Instagram on monelle tuttu ja turvallinen palvelu. Useat yritykset ovat onnistuneet keräämään jo mukavan määrän seuraajia ja julkaisseet satoja kuvia. Instagramin tarinoiden selkeä etu Snapchatiin verrattuna on se, että yleisö on jo valmiina eikä sen rakentamista tarvitse aloittaa tyhjästä.
2. Instagram ehdottaa aktiivisesti seurattavia käyttäjiä ja muiden yritysten etsiminen sujuu helpommin kuin Snapchatissa. Lisäksi Instagramin seuranta- ja analysointityökalut vievät Snapchatiin verrattuna pidemmän korren.
3. Instagramilla on maailmanlaajuisesti jo yli 500 miljoonaa käyttäjää, kun taas Snapchatilla määrä on noin puolet vähemmän. Lisäksi Instagram on onnistunut valloittamaan jo osittain aikuistenkin sydämet, kun taas Snapchat puhuttelee parhaiten 2000- ja 1990-luvulla syntyneitä kuluttajia.
4. Instagram-tarinoiden piirtotyökalu on monipuolisempi ja toimivampi kuin Snapchatin vastaava ominaisuus. Lisäksi kuvan päälle pystyy tekstityökalun avulla tägäämään muita Instagram-käyttäjiä. Aktiivisen linkin lisääminen kuvaan ei vielä onnistu, mutta sekin ominaisuus on tulossa.
5. Yksi kanava – kaksi ominaisuutta. Onhan se näppärää, kun ei tarvitse seikkailla sovelluksesta toiseen vaan erityyppinen sisällöntuotanto onnistuu yhden ja saman kanavan sisällä.

Unohtumattomat snäppääjien suosikit

Kaikesta hypetyksestä huolimatta olen edelleen kova Snapchat-fani. Instagram Stories ei ainakaan vielä tarjoa superhauskoja naamarifilttereitä, geofilttereitä eikä 3D-tarroja. Lisäksi Snapchat antaa enemmän mahdollisuuksia luovaan sisältöön, kun käytössä on hauskoja tehosteita muun muassa videon nopeuteen ja äänen muuntamiseen liittyen.

Snapchatissa My Story -materiaali ilmestyy aikajärjestyksessä listalle, kun taas Instagramissa tarinoita ilmestyy näkyviin 4–5 kerrallaan aiemmin mainitun algoritmin perusteella. Vaarana on silloin se, että tarina katoaa muiden suosituimpien tarinoiden uumeniin.

Instagramin tarinoihin voi julkaista alle 24 tuntia vanhoja kuvia. Snapchatissa voi julkaista kuvia muistoista (memories), jolloin niiden kuvaushetkestä on saattanut kulua jo pidempi tovi. Snapchatissa käyttäjä voi määritellä yksittäisen snäpin kestoksi 1–10 sekuntia tai 24 tuntia (My Story), kun taas Instagramissa kaikki tarinat säilyvät automaattisesti vuorokauden ajan.

Tarvitsetko apua Instagramin tai Snapchatin sisällöntuotantoon? Ota yhteyttä!

Terveisin,
Essi
essi.rantanen@telegraafi.fi

Mediatiedottaminen tuo tulosta

Mediatiedottaminen tarkoittaa sitä, että yritys tai muu organisaatio kertoo medialle omista uutisistaan tai tapahtumistaan. Media eli lehdet, radio ja TV valitsee, jakaako se tätä tietoa ja missä muodossa.

Mediatiedottaminen rakentaa yrityskuvaa, parantaa tunnettuutta ja tukee myyntiä. Mediajulkisuus on myös uskottavampaa kuin mainonta. Onnistuessaan mediatiedottaminen on hyvin kustannustehokas viestinnän keino. Muutaman tuhannen euron panostuksella voi saada kymmenien tuhansien eurojen arvosta mediajulkisuutta.

Mediatiedottaminen on kuitenkin taitolaji. On osattava asettua oman organisaation ulkopuolelle, toimittajan ja lukijan asemaan. Omassa yrityksessä isolta tuntuva muutos ei välttämättä ole sitä yrityksen ulkopuolella. On myös tiedettävä, milloin kannattaa kertoa ja millä tavalla. Median toimintatavat pitää tuntea.

Vinkit tulokselliseen mediatiedottamiseen
1. Suunnittele ja ole pitkäjänteinen. Mieti aiheet, ajankohdat ja mediat ja merkitse ne vuosikelloon. Ole luova ja ota huomioon erilaiset kohderyhmät ja niitä palvelevat mediat. Kauppalehti on kiinnostunut erilaisista aiheista kuin pieni paikallislehti.
2. Viestintä on eri asia kuin markkinointi. Toimittajat luottavat faktoihin, markkinoinnissa voi kuorruttaa ja ylistää. Jos väität tiedotteessa jotakin, perusta se tosiasioihin tai omaan vankkaan kokemukseesi. Voit väittää, että tuote on maailman monipuolisin, jos pystyt sen todistamaan. Muuten kannattaa esitellä tuotteen hyötyjä ja ominaisuuksia.
3. Tarvitaan uutinen tai muu mielenkiintoinen asia. Uusi laatusertifikaatti ei välttämättä ole kiinnostavaa, mutta uuden tuotteen tuominen markkinoille voi olla. Myös mielenkiintoinen yritystarina voi kiinnostaa mediaa. Mitä laajempaa lukijajoukkoa asia kiinnostaa, sitä paremmat mahdollisuudet on saada oma asiansa läpi.
4. Tee hyvä tiedote. Mikä on tiedotteen tavoite, näkökulma ja rakenne, liittyykö se johonkin ajankohtaiseen asiaan. Otsikko ja tiedotteen alku ovat ratkaisevan tärkeitä, sillä toimittajat saavat kymmeniä, jopa satoja tiedotteita päivittäin. Jos asia ei tule selväksi heti, tiedote siirtyy roskakoriin.
5. Ole avoin. Jos haluat julkisuutta, älä piilota tai kiertele. Mediatiedottaminen vaatii rohkeutta, sillä toimittaja tekee valinnat näkökulmasta, otsikosta ja jutun pituudesta. Kaikkeen ei siis voi vaikuttaa.

Jos oma aika tai osaaminen loppuu, kannattaa kääntyä viestinnän asiantuntijan puoleen. Telegraafista löytyvät myös koulutukset muun muassa tiedotteen kirjoittamiseen, viestinnän suunnitteluun ja median kohtaamiseen.

Päivi

paivi.luoti@telegraafi.fi

Älä eksy Facebook-kuvakokojen viidakossa

Edellisessä blogikirjoituksessani puhuin kuvallisesta viestinnästä ja kerroin visuaalisen viestinnän kymmenen käskyä. Toivottavasti kirjoitukseni auttoi sinua pääsemään kuvallisen kerronnan maailmaan. Tällä kertaa autan sinua selviämään Facebook-kuvakokojen viidakossa.

Yrityksen Facebook-sivulla kuvallinen kerronta onnistuu helposti, mutta kuvien eri koot aiheuttavat monelle päänvaivaa. Väärät kuvakoot kostautuvat, kun hienolta näyttävä kuva pikselöityy epätarkaksi tai siitä rajautuu tärkeitä asioita kuva-alueen ulkopuolelle.

Muistilista yrityksen Facebook-sivun kuvakokoihin

1. Profiilikuvan koko on 180 x 180 pikseliä. Facebook rajaa kuvasta 160 x 160 pikselin kokoisen alueen, joten varmista, että esimerkiksi yrityksen logo näkyy kokonaan. Profiilikuva kannattaa tehdä png-muotoon.
   
2. Kansikuvan koko on 828 x 315 pikseliä. Tämä on hallitseva osa yrityksen Facebook-sivua, joten pidä huolta siitä, että kuva on laadukas ja ajan tasalla. Jos lisäät kuvan päälle tekstiä, käytä png-muotoa. Huomioi myös, että mobiililaitteella kansikuvasta näkyy 563 x 315 pikselin kokoinen alue, eli osa reunoista rajautuu pois.
3. Kuvajulkaisuissa toimii parhaiten neliönmallinen kuva, joka on 1200 x 1200 pikselin kokoinen. Vaakakuvassa suositeltu koko on 1200 x 900 pikseliä. Mainostettavan kuvan koko on 1200 x 630 pikseliä, ja siinä saa olla enintään 20 prosenttia tekstiä. Ennen kuvien julkaisemista suosittelen lukemaan visuaalisen viestinnän kymmenen käskyä.
4. Linkkinostossa olevan kuvan koko on 1200 x 630 pikseliä. Huomioi, että pystyt itse lisäämään linkin yhteyteen nostotekstin, vaihtamaan linkin kuvan, muokkaamaan linkin otsikkoa sekä tekstiä haluamaasi muotoon.
5. Tapahtumasivun kansikuvan koko on 784 x 295 pikseliä. Tee kuva kuitenkin 1920 x 1080 pikselin kokoon, jotta kansikuva toimii myös tapahtumaa jaettaessa.

Tarvitsetko apua Facebook-sivujen stailaamisessa? Ota yhteyttä!

Terveisin,
Essi
essi.rantanen@telegraafi.fi