Toimittajat ja sosiaalinen media

Sosiaalinen media on avannut suoran keskustelumahdollisuuden yritysten ja sidosryhmien välille. Kuulolla ovat myös toimittajat. Toimittajien sosiaalisen median käyttöä vuonna 2014 kartoittaneen tutkimuksen tuloksia esiteltiin muutama viikko sitten Turussa, ja me olimme paikalla korvat höröllä. 

Suomalaisten toimittajien asenteet sosiaalista mediaa kohtaa ovat myönteisiä. Some on
saanut vakituisen osansa toimitusten arjessa ja toimittajan työn tekemisessä. Tutkimukseen vastanneista toimittajista yli puolet kokee,
että ilman sosiaalista mediaa omaa työtä ei
pystyisi hoitamaan samoin kuin nyt. 

Muutamia huomioita:

• Kaksi kolmasosaa toimittajista käyttää sosiaalista mediaa työn tekemisessä
• Suurin osa etsii uutisia, hankkii tietoa ja seuraa keskustelua somekanavista
• Toimittajan päivästä somessa kuluu noin kaksi tuntia, aikaa ei olla valmiita lisäämään
• Käytetyin väline Facebook (yli 90 %)
• Twitter nostanut osuuttaan käytöstä kahden vuoden aikana (70 %), erityisesti seurataan yritysjohtoa ja poliitikoita
• Osuuttaan ovat kasvattaneet myös blogit (yli 80 %)
• Someen liittyy myös huolia: osittain epäluotettavuus ja vaikuttavuus perinteisiin journalistisiin arvoihin
• Perinteisesti luotettavina pidettyjen lähteiden, kuten asiantuntijoiden, tärkeys tietolähteinä korostuu

Asiakkaat eivät ole ainoa kohderyhmä somessa.
Muistetaan, että myös media on kuulolla.

Terveisin,

Mari

Videon avulla opin valssihypyn

Tänään katsoin videona Jamie Oliverin vinkit avokadon kuorintaan. Olen käyttänyt myös aikaani katsomalla hauskan videon kissojen ja koirien eroista, pätkän tv-uutisia sekä erään yhteistyökumppanin uuden mainosvideon. Tällä viikolla olen myös käyttänyt elävää kuvaa oppimiseen: ilmalämpöpumpun puhdistus ja valssihyppy luistimilla sujuivat paljon paremmin, kun sain asiantuntijat ohjeet ja samalla näin kuinka asia käytännössä tehdään.

Videoiden käyttö viestinnän ja markkinoinnin välineenä lisääntyy jatkuvasti. Niiden avulla pyritään tavoittamaan yleisöä, joka ei ole kiinnostunut pitkistä teksteistä tai joiden aika on kortilla. Videon avulla voidaan viesti tiivistää pariin minuuttiin kuvan, tekstin ja puheen avulla.

Youtube-videoita katsoo arviolta miljardi ihmistä kuukausittain. Noin 70 prosenttia suomalaisista omistaa älypuhelimen. Arvioiden mukaan kuluttajat käyttävät nykyään enemmän aikaa internetin selaamisen mobiililaitteillaan kuin television katsomiseen. Videot pyörivät kännykän näytöllä hyvin ja bussimatkalla voi katsoa vaikka tv-uutiset tai lempisarjaansa Netflixistä.

Videota voi käyttää myös sisäisen viestinnän välineenä. Toimitusjohtajan kuukausikatsaus, tiedot uudesta tuotteesta tai ohjeet uuden intranetin käyttöön voi välittää kätevästi videon kautta. Videon avulla voit välittää myös yhteistyökumppaneillesi tietoa toiminnastanne. Videot toimivat myös osana nettisivuja. Haaveessa on, että ehtisimme Telegraafissa toteuttaa videon, joka korvaisi nettisivujemme aloitusnäkymän valokuvan. Vähän niin kuin Airbnb:n aloitussivulla.

Millaisten videoiden parissa sinä kulutat aikaasi? Oletko käyttänyt videota viestin välittämiseen?

Terveisin,

Anna

PS. Tässä on oma versioni siitä valssihypystä. Ei vielä ihan täydellinen ;)

Sano se selvästi - viesti menee perille ja rahaa säästyy

Eri viranomaiset käynnistivät lokakuussa Hyvään virkakieleen! -kampanjan. Sillä muistutetaan valtion ja kuntien viranomaisia selkeän ja ymmärrettävän kielen merkityksestä. Asia on tärkeä meille kaikille, sillä viranomaisten päätökset liittyvät usein arkielämäämme, kuten asumiseen ja toimeentuloon.

Virkakieli on monesti jäykkää ja monimutkaista. Asian ydintä on vaikea löytää. Helsingin Sanomat (16.10.2014) antaa esimerkin Kelan kolme vuotta jatkuneesta kielen siivouksen tuloksista. Asumistukipäätöksen perusteluteksti ennen uudistusta:

Teillä ei ole oikeutta asumistukeen, koska asumistukea ei makseta kahden henkilön ruokakunnalle, joka muodostuu avio- tai avopuolisoista, joista toinen tai molemmat täyttää eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 8 §:n mukaiset edellytykset eläkkeensaajan asumistuen saamiseen.

Sama teksti uudistuksen jälkeen:

Asumistukeen ei ole oikeutta, koska asut puolisosi kanssa kahdestaan ja toisella teistä tai molemmilla on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen.

Lauserakenteita on selkeytetty, lakipykälä siirretty muualle ja sinuttelumuoto otettu käyttöön. Ainakin minä ymmärrän jälkimmäisen paremmin.

Selkeä kieli säästää selvää rahaa. Lisätietojen kysyminen ja muutoksenhaku vähenevät, mikä pienentää viranomaisten työtaakkaa. Aika ja työpanos voidaan suunnata muihin asioihin.

Yksinkertainen on kaunista

Monimutkainen kieli ei ole yksin viranomaisten synti. Me kaikki sorrumme siihen joskus. Yritysten tiedotteita lukiessa tuntuu siltä, että mitä monimutkaisemmin asian ilmaisee, sitä hienommalta sen ajatellaan kuulostavan. Yksinkertaistaminen ja kansankielisyys eivät ole kovassa huudossa, kun yritykset kertovat toiminnastaan ja tavoitteistaan. Monilta nettisivuilta saa oikein hakea, mitä yritys tekee.

Tässä käytännön ohje: Asia ei muutu fiinimmäksi, vaikka siitä kertoisi englannin kielestä väännetyillä sanoilla sekä monimutkaisilla ilmaisuilla ja rakenteilla. Kannattaa käyttää hyviä suomenkielisiä sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Ja luetuttaa teksti jollakulla ulkopuolisella - vaikka viestintätoimistolla. 

Terveisin

Päivi

Mukavaa vaihtelua opiskelijan arkeen

Aloitin työharjoitteluni Telegraafissa toukokuussa 2014. Olin aivan innoissani uudesta työpaikastani. Tein töitä kolme päivää viikossa, koska kävin koulua samalla. 

Työpäivät Telegraafissa toivat mukavaa vaihtelua opiskelijan arkeen, ja minut otettiin lämpimästi vastaan heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Harjoittelujaksoni päättyessä on aika summata kokemuksiani.

Telegraafi on viiden viestinnän asiantuntijan toimisto. Toimiston yhteishenki on todella hyvä. Työpisteet ovat kaikki tiiviisti samassa tilassa, joten kuulumisia ja ajatuksia vaihdetaan pitkin päivää. Työilmapiiri on lämmin ja rento, mutta työskentely on tehokasta. Toisten arvostus, auttaminen ja huomioonottaminen tulevat esille jokaisena työpäivänä. Se on hienoa ja juuri sen vuoksi viihdyn Telegraafissa hyvin. Oli myös mukava huomata, että olin tarpeellinen työntekijä ja helpotin vakituisten työntekijöiden työtaakkaa kiireiden keskellä.

Monipuolisia tehtäviä

Työharjoittelujakson aikana pääsin tekemään mielenkiintoisia töitä: uutiskirjeiden kokoamista, uutisten kirjoittamista, esitteiden taittoa, graafisen ohjeiston tekemistä, printtimainosten tekoa, kuvien käsittelyä, nettisivujen muokkausta, haastattelujen tekoa sekä blogikirjoituksia. Perehdytys hoitui hyvin ja sain apua, kun sitä tarvitsin. Minulle annettiin jatkuvasti uusia töitä ja sain kokemusta monesta erilaisesta projektista.

Telegraafin asiakkaat ovat isoja ja tunnettuja yrityksiä, joten tunsin olevani etuoikeutettu, kun pääsin Telegraafiin työharjoitteluun. Oli opettavaista nähdä, mitä kaikkea viestintätoimisto yrityksille tarjoaa. Kiinnostukseni viestintäalaa kohtaan kasvoi harjoittelujakson aikana. Myös tehokkaan viestinnän merkitys tuli vahvasti esille erilaisten projektien yhteydessä.

Kävin mukavuusalueeni ulkopuolella

Harjoittelujaksoni Telegraafissa on ollut antoisa, opettavainen ja miellyttävä kokemus. Oma kirjoitustaitoni on kehittynyt paljon, kun olen tuottanut tekstiä artikkeleihin, uutisiin ja blogiin. Olen myös tyytyväinen siihen, että graafisen alan kokemus kehittyi huimasti. Sain arvokkaita vinkkejä taitto- ja kuvankäsittelyohjelmien käyttöön. Välillä työt tuntuivat haastavilta ja aikataulu oli kiireinen. Mukavuusalueen ulkopuolelle meno antoi kuitenkin hyviä eväitä tulevaisuutta varten. Työtäni arvostettiin, minut otettiin huomioon ja sain kehuja. Se tuntui mukavalta.

Työharjoittelun jälkeen saan vielä palata Telegraafiin, koska jatkan töitä ensi vuoden puolella. Uusien haasteiden ja mielenkiintoisten projektien merkeissä siis tavataan.

Terveisin,
Essi

Tarvitsetko mainostoimistopalveluita?

Vuoden alusta asiakkaamme ovat voineet kääntyä puoleemme myös mainostoimistopalveluihin liittyvissä asioissa. Uusin telegraafilainen onkin graafinen suunnittelijamme Maarit Vähäkangas.

Maarit on hankkinut kokemusta muun muassa itsenäisenä yrittäjänä sekä Maskun Kalustetalon in-house-mainostoimistossa. Palveluvalikoimamme on Maaritin myötä laajentunut markkinointiviestinnän palveluihin.

Yritysilme on tärkein osa yrityksen visuaalista identiteettiä. Siihen liittyvät läheisesti logo ja liikemerkki sekä graafinen ohjeisto. Luottamus yrityksen toimintaan syntyy ensisilmäyksellä, jos perusasiat ovat kunnossa. Erilaiset julkaisut, esitteet, käyntikortit ja messumateriaalit ovat myös osa yrityksen näkyvyyttä.

Tarkoin valittujen yhteistyökumppaniemme kanssa tarjoamme kokonaisvaltaista markkinointiviestintää. Hyvänä esimerkkinä on sähköinen markkinointi. Toteutamme hakusana-, display-, YouTube- sekä mobiilimainontaa tarkoin valittujen yhteistyökumppaneittemme kanssa siten, että viestinnän kokonaisuus pysyy yhtenäisenä.

Samoin etenee myös nettisivuprojektimme. Projektin hallinta, rakennesuunnittelu, sisällön tuotanto sekä visuaalinen suunnittelu ovat meidän hallinnassamme.  Nettisivujen teknisen toteuttajan valitsemme asiakkaamme tarpeen mukaan. Itsestään selvää on, että uudet nettisivut ovat responsiiviset eli mukautuvat älypuhelimeen, tablettiin ja pöytäkoneelle. Käy testaamassa Telegraafin omia uunituoreita nettisivuja osoitteessa www.telegraafi.fi.

Koko homman pihvi on se, että pyrimme helpottamaan asiakkaittemme elämää. Useimmille tuotamme jo valmiiksi sisältöä eri viestinnän välineisiin ja sitä myötä tunnemme asiakkaan bisneksen. Siitä lähtökohdasta on hyvä ponnistaa ja luoda yhtä kokonaisvaltaisempaa markkinointiviestintää.

Terveisin,

Marja-Terttu

mt@telegraafi.fi 

Responsiivisten nettisivujen suunnittelu

Telegraafin nettisivujen uudistuksen myötä pääsin sukeltamaan responsiivisten nettisivujen maailmaan. Projektin aikana opin paljon uutta.

Mitä ensinnäkin tarkoittaa ”responsiivinen nettisivu”? Responsiivisten nettisivujen sisältö mukautuu niin mobiililaitteiden kuin pöytäkoneiden näyttöön.

Responsiiviset nettisivut ovat yrityksille välttämättömyys, koska mobiilaitteiden käyttö kasvaa koko ajan. Tilastokeskuksen marraskuussa julkistaman tutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä. 60 prosenttia kaikista suomalaisista käyttää älypuhelinta ja yli kolmannessa suomalaiskodissa on tabletti. Vuodesta 2013 tablettia käyttävien osuus on noussut 13 prosenttia. Älypuhelimia käyttävien osuus on vuodessa noussut 8 prosenttia.

Ota responsiivisten nettisivujen suunnittelussa seuraavat asiat huomioon:

1. Miten laajat sivut tarvitset? Päätä haluatko onepage –nettisivut, jolloin navigointi tapahtuu yhdellä ainoalla sivulla, ilman alasivuja. Vai tarvitsetko alasivuja?
2. Pidä sivuston tavoite suunnittelun ohjenuorana.
3. Suunnittele rakenne selkeäksi ja käyttäjäystävälliseksi.
4. Mikä tieto on avainasemassa milläkin laitteella? Mitä nettisivujen kävijät todennäköisesti etsivät ensisijaisesti. Järjestys on muutettavissa eri laitteille.
5. Tuleeko ulkoasuun muutoksia eri laitteilla selatessa? Esimerkiksi valikko voi piiloutua valikko-symbolin taakse tablet- ja mobiiliversioissa. Vierekkäin olevat tekstipalstat saattavat mobiiliversiossa olla allekkain.
6. Hyödynnä skaalautuvuutta kuvissa ja muissa elementeissä. Pöytäkoneversiossa isot kuvat ovat näyttäviä. Mobiilissa kuvat skaalautuvat pienemmiksi.
7. Tallenna sivujen materiaali sopivaan tiedostokokoon, jotta sivuston latausaika ei kärsi (jotkut julkaisujärjestelmät pienentävät tiedostokoon automaattisesti).
8. Testaa sivustoa ja sen toiminnallisuuksia eri laitteilla ennen julkaisua.

Terveisin,
Maarit
maarit.vahakangas@telegraafi.fi

Lyhyt muistilista tapahtumien järjestämiseen

Pikkujoulukausi lähestyy ja yritysten kiireisin juhla-aika on käsillä. Meiltä Telegraafista löytyy asiantuntemusta erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

Kokosin alle pienen muistilistan, jotka tapahtumajärjestäjän olisi hyvä muistaa. Tämä lista koskee lähinnä juhlia, avajaisia ja muita isoja tilaisuuksia, joihin usein kutsutaan myös organisaation ulkopuolisia vieraita.

1. Kutsu: kenelle, millainen, missä aikataulussa, miten (postilla vai sähköisesti), kuka ottaa vastaan ilmoittautumiset, voisiko apuna käyttää jotain järjestelmää, mistä saa kutsuttavien osoitteet ja mihin mennessä pitää ilmoittautua, kuka toimii kutsujana?
2. Tila: millainen tila sopii juhlaan, kuka kilpailuttaa tilojen hinnat ja palvelut, saako tilaan tuoda haluamansa pitopalvelun tai omat ruuat, miten tilaan pääsee (sijainti, parkkipaikat, kuljetus), kuinka paljon väkeä mahtuu tilaan, onko tilassa narikkapalvelu, millaiset ovat pöydät ja muut kalusteet, onko tilaa esiintymislavalle?
3. Ohjelma: millainen ohjelma sopii kyseiseen juhlaan, mitä ohjelma maksaa, kuka sen voisi esittää, millainen tila esiintymisille pitää varata, mitä muuta ohjelmassa on, kuka toivottaa tervetulleeksi, onko juhlapuhetta, pitääkö kunniavieraat jotenkin huomioida?
4. Pukeutuminen: millainen on juhlan pukukoodi, onko kyse rennosta tilaisuudesta vai iltapukujuhlasta, mitkä kaikki asiat vaikuttavat tilaisuuden juhlavuuteen? Näkyykö juhlavuus myös tilan koristeluissa?
5. Materiaalit: millaiset kutsukortit, tarvitaanko ohjelmalehtiset, kuka suunnittelee, missä painatetaan?

Joskus aika ei riitä kaikkien asioiden ratkaisemiseen. Silloin voit pyytää apua meiltä. Autamme mielellämme!


Mukavaa juhlakautta!
Anna