Infoähkyä jo 1500-luvulla

”Maailmassa on enemmän tietoa kuin koskaan, ja se on lähes kenen tahansa ulottuvilla. Ihmisen aivot voivat kuitenkin prosessoida tietoa vain tietyn määrän kerrallaan, eikä aivoja ole tarkoitettu käsittelemään nykyajan informaatiotulvaa. Jos tietoa yritetään omaksua liikaa tai liian nopeasti, aivomme ylikuormittuvat, mikä johtaa keskittymisvaikeuksiin ja jopa mielenterveyden häiriöihin.” Näin kirjotti vuonna 1565 kuollut sveitsiläinen tutkija Conrad Gessner, joka puhui kirjapainotaidon mukanaan tuomasta infoähkystä (HS 7.6.2015).

Vaikka olemme selvinneet infoähkystä jo 500 vuotta, kannattaa kesä ja lomapäivät käyttää aivojen nollaamiseen. Irtiotto auttaa jaksamaan paremmin, ja aivot kehittävät syksyllä helpommin uusia ideoita.

Omat vinkkini lomanviettoon ovat varsin yksinkertaiset:

• teen ennen loman alkua tarkan listan keskeneräisistä töistä - ylöskirjatut asiat jäävät suosiolla paperille odottamaan eivätkä vaivaa päätä loman aikana
• luen vain sellaista tekstiä, jonka parissa viihdyn: asiatekstit ja ammattikirjallisuuden unohdan ja keskityn vaikka murhatutkimuksiin
• rytmitän päivän oman tahtoni mukaan: valvon, jos mieli tekee ja nukun pitkään, koska se on mukavaa
• nautin kesän makuelämyksistä: mansikoista, herneistä, uusista perunoista, kaikesta grillatusta ja kyytipojaksi lasi viiniä
• uin ja otan aurinkoa

Mikä nollaa sinun aivosi parhaiten?

Rentouttavaa kesää!

Päivi

Miten kirjoitan hyvän blogitekstin?

Pitäisi kirjoittaa blogikirjoitus, mutta miten? Minkälainen se oikeastaan onkaan, ja mitä pitää ottaa kirjoittamisessa huomioon? Tässä muutama vinkki:

1.  Valitse mielenkiintoinen aihe. Opeta omaa alaasi. Mieti, mikä on asiakkaasi ongelma ja vastaa siihen. Tutusta aiheesta on helpompi kirjoittaa.
2. Kirjoita hyvä otsikko. Se on mielenkiintoinen, sisältöä vastaava, hakukoneita houkutteleva.  Se tuo lukijan blogiisi asti. 
3. Älä kirjoita pitkästi. Mene suoraan asiaan. Voit syventää tekstiä linkkien avulla. 
4. Kirjoita yhdestä aiheesta kerrallaan. Säästä muut asiaan liittyvät näkökulmat vaikka tulevien kirjoitusten aiheiksi.
5.  Hyödynnämyös kuvia ja videoita. Blogia ei tarvitse aina (pelkästään) kirjoittaa. 
6.  Lisää avainsanat. Avainsanat ovat perusmuodossa olevia sanoja, jotka liittyvät oleellisesti tekstiisi. Ne vaikuttavat sekä hakukonelöydettävyyteen että blogin sisällä tehtyihin aihehakuihin. Muista avainsanat myös otsikossa!

Kaipaatko apua blogisi kanssa? Lue nettisivuiltamme esimerkki siitä, miten viestintätoimisto voi auttaa yritysblogin kanssa.

Terveisin,

Mari

PS. Lupaan kirjoittaa jokaisesta listan kohdasta oman bloggauksen. Pysyhän kuulolla!

 

Soitellen someen?

Sosiaalisen median mukana on ilmaantunut yksi hyvä syy lisää suunnitella viestintää.  Sosiaalinen media on nimittäin kriisien taivas. Mikä onkaan mukavampaa kuin ”kostaa” saamansa huono asiakaspalvelu tai tuote somen kautta? Yritysten onkin hyvä muistaa, että tieto liikkuu netissä valon nopeudella ja hyvät valmiudet kriisin hoitoon pitää olla etukäteen suunniteltu. Ongelmatilanteita ei voi ohittaa. Ongelmatilannehan syntyy aina jossain muualla kuin netissä. Netissä ongelman sisältö sen sijaan saa siivet.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - somessakin

Ensimmäinen kysymys on, että miksi juuri meidän organisaatiomme lähtee mukaan sosiaaliseen mediaan ja minkälaisen roolin se siellä haluaa ottaa. Tärkeää on myös asettaa tavoitteet, jotta onnistumisia voidaan mitata. Sosiaalisessa mediassa toimiminen vaatii myös henkilöstöresursseja. Onko niitä omassa organisaatiossa vai tulisiko kääntyä esimerkiksi asiantuntevan viestintätoimiston puoleen? Somessa pitää olla läsnä jatkuvasti ja myös seurata keskustelujen etenemistä. Sen vuoksi henkilöstöresurssien miettiminen on tärkeää.

Kriisit syntyvät valonnopeudella. On hyvä miettiä etukäteen ne potentiaaliset kriisit ja tilanteet, joihin yrityksesi voi joutua somessa. Kriisin sattuessa työnjaon on oltava selkeä, jotta  aikaa ei tuhraannu ja saadaan pahimmat mainekolhut vältettyä.

Telegraafin Mari on koonnut perusohjeita haastaviin tilanteisiin Facebookissa:

• Älä poista keskustelua. Käyttäjät kaipaavat avointa vuoropuhelua yrityksen kanssa. Poistamalla et vaimenna keskustelua, vaan yleensä heität bensaa liekkeihin.
• Vastaa nopeasti. Jos et tiedä vastausta, kerro kuitenkin, että asiaa selvitetään. Asiakkaat odottavat somessa yrityksiltä nopeutta. 
• Vastaa asiallisesti, älä provosoidu. Ylimielisyys asiakasta kohtaan ei kanna pitkälle. 
• Muista, että kaikki on julkista. Käyttäydy ammattietiikkasi mukaisesti. Muista työhösi liittyvät salassapitovelvollisuudet. 
• Mokan sattuessa: ole nöyrä, pyydä anteeksi, hyvitä tapahtunut. Kerro miten varmistetaan se, ettei tapahtuma toistu. 
• Kuuntele, ota opiksesi.  Asiakkaiden huomiot, erityisesti negatiiviset, antavat kullanarvoista tietoa siitä, mitä voisit tehdä paremmin. Kuuntele siis herkällä korvalla.

Sosiaaliseen mediaan ei siis kannata lähteä soitellen vaan suunnitellen!

Terveisin,

Marja-Terttu

Mistä on hyvä sisältö tehty

Sisältömarkkinointi on päivän termi – trendikäs, mutta monille epäselvä ja erilaisissa merkityksissä käytetty. Itse ymmärrän asian niin, että sisältömarkkinoinnin avulla asiakasta palvellaan tarjoamalla hänelle hyödyllistä, kiinnostavaa, kouluttavaa tai viihdyttävää tietoa. Asiakas ja hänen tarpeensa nostetaan keskelle, ja yrityksen omat tuotteet jätetään taka-alalle.

Yrityksissä sisältömarkkinoinnin tavoitteena on viime kädessä myynnin lisääminen. Hyvän sisällön kautta haetaan keskustelua asiakkaan kanssa, parannetaan löydettävyyttä ja tunnettuutta sekä nostetaan yrityksen asiantuntijuus esiin.

Usein yritys jakaa tietoa ilmaiseksi, mutta maailmalla on esimerkkejä myös niin laadukkaasta sisältömarkkinoinnista, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan siitä. Esimerkiksi suomalaisen lankavalmistaja Novitan julkaisema neulelehti on rankattu Suomen arvostetuimmaksi harrastelehdeksi.

Sisältö on noussut entistä tärkeämpään asemaan internetin ja erityisesti sosiaalisen median myötä. Sisältöä voi nykyään jakaa isolle tai valikoidulle joukolle helposti ja edullisesti. Ihmiset myös hakevat aktiivisesti tietoa ennen ostopäätöstä. Arvioiden mukaan polku tarpeen tiedostamisesta ostoon tapahtuu 70–80-prosenttisesti verkossa. Tämä antaa sisältömarkkinoinnille valtavasti mahdollisuuksia. Asian kääntöpuoli on erottautuminen, sillä myös tarjontaa on valtavasti.

Mistä hyvä sisältö sitten koostuu?

• tärkein asia on asiakas ja hänen tarpeensa, ei yrityksen oma viesti
• mieti, millaisia ongelmia asiakkaalla on ja pyri tuomaan ratkaisuja niihin: asiantuntijavinkit ja oppaat, referenssit ja tarinat, tuotteiden uudet käyttötavat ja reseptit sekä infograafit ja videot selventämään hankalaa asiaa
• sisältö on hyödyllistä, viihdyttävää, helposti omaksuttavaa ja auttaa asiakasta hänen omassa elämässään tai liiketoiminnassaan
• pidä huolta näkyvyydestäsi - jos kukaan ei löydä sisältöä, sitä ei kannata tehdä

Kerro, minkälaista sisältöä sinä pidät hyödyllisenä. Millaista sisältöä olet jakanut tai hyödyntänyt?

Terveisin

Päivi

Älä unohda milleniaaleja!

Milleniaaleiksi tai Y-sukupolveksi kutsutaan yleensä vuosien 1980–1995 välisenä aikana syntyneitä. Laskennallisesti he ovat isompi ikäluokka kuin ns. suuret ikäluokat. Milleniaalit ovat jo nyt merkittävä osa työvoimasta, ja heidän ostovoimansa kasvaa koko ajan.

Kokonaisen sukupolven määrittely tai niputtaminen yhteen on hankalaa, mutta milleniaaleista voidaan tunnistaa muutama piirre, jotka on hyvä huomioida myös yrityksen viestinnässä.

• Y-sukupolvi on edellisiä sukupolvia tiedostavampi. Milleniaalit vaativat yrityksiltä vastuullisuutta aiempaa enemmän ja tahtovat nähdä sen konkreettisina, perusteltavina tekoina.
• Milleniaalit käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin. He ovat myös sitoutuneempia yrityksiin, joihin heillä on suhde sosiaalisen median kautta. Aalto-yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan yritykseen sosiaalisen median kautta sitoutuneet kuluttajat käyttävät yli 5 prosenttia enemmän rahaa yrityksen tuotteisiin ja palveluihin.
• Verkko on vain yksi kanava. Kaiken ei tarvitse siis tapahtua verkossa, mutta nettisivujen ja some-kanavien tulee olla kunnossa, ja tukea esimerkiksi kivijalkatoimintaa tai olla kiinteä osa tapahtumaa.
• Asioita ei tehdä siksi, että ”niin on aina tehty”, vaan omien harkittujen valintojen kautta. Valitut brändit ja tuotteet heijastavat omaa arvomaailmaa ja ostopäätökset kertovat jotain siitä, millainen henkilö on.
• Suositukset ovat tärkeitä ostopäätöksen kannalta. Kavereiden suosituksia kuunnellaan tarkalla korvalla.

Miten sinä huomioit Y-sukupolven viestinnässäsi?

Terveisin,

Anna

Mitä halusitkaan myydä minulle?

Tuimailmeinen mies istuu konttorituolissa tuijottaen kameraan. Miehen kuvan vieressä on teksti:

” En tiedä kuka olet. En tunne yritystäsi. En tunne yrityksesi tuotteita. En tiedä mitä yrityksesi edustaa. En tunne yrityksesi asiakkaita. En tunne yrityksesi historiaa. En tunne yrityksesi mainetta. Mitä halusitkaan myydä minulle?”

Kuva ja teksti ovat McGraw-Hill-kustantamon ilmoituksesta vuodelta 1958. Mainoksen alalaidassa on vielä teksti: ”Myyminen alkaa ennen kuin myyntimies soittaa.”

Kyseinen ilmoitus on palkittu aikoinaan 10 parhaan mainoksen joukkoon USA:ssa. Eikä ihme, sillä sen sanoma on hyvin yksinkertainen: tee itsestäsi/tuotteestasi/yrityksestäsi tunnettu, brändi.

Maailma on muuttunut. Rakennuspalikat ovat lisääntyneet ekspotentiaalisesti, mutta tavoite on pysynyt samana. Mitä tunnetumpi ja arvostetumpi yritys tai tuote on, sitä helpompi sitä on myydä.

Asiakkaan ostopäätös perustuu ennakko-odotuksiin siitä, mitä vastinetta he rahalleen saavat. Tulkitsemme jatkuvasti maailmaa ja teemme siitä omamme. Sen vuoksi kannattaa vahvistaa asiakkaiden käsitystä tuotteen tai palvelun paremmuudesta.

Tarinoilla tunnettuutta

Verkko on tuonut uusia välineitä kertoa tarinoita viestinnällä, sosiaalisessa mediassa tai vaikka videoilla. Puheissa vilisevät ansaittu ja oma media, jotka ovat jyränneet perinteisen ostetun median. Tätä rataa sisällön tuottamisesta moninaisiin välineisiin on tullut haaste yrityksille.  Mukavaa olisi ajatella, että yritykset tuottaisivat kaiken sisällön itse, mutta se vaatisi ihan uudenlaisia rekrytointeja ja työtehtäviä yrityksissä. Näinä yt-neuvotteluiden kulta-aikoina se tuskin onnistuu.

Sanomattakin on selvää, että kääntymällä asiantuntevan viestintätoimiston puoleen, yritykselläsi on yksi murhe vähemmän!

Marja-Terttu

Responsiivisen uutiskirjeen suunnittelu

TNS Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista omistaa nykyään älypuhelimen ja 35 prosenttia tabletin. Litmus Softwaren tekemän tutkimuksen mukaan 53 prosenttia kuluttajista lukee jo sähköpostinsa mobiililaitteilla. 

Luvut luultavasti vain kasvavat tulevaisuudessa. Yritysten pitää ottaa asia huomioon myös uutiskirjeissä.

Miksi optimoida uutiskirje mobiililaitteille?

Responsiivinen uutiskirje mukautuu päätelaitteen näytön koon mukaan. Eli pöytäkoneessa, tabletilla ja puhelimessa sisältö ryhmittyy eri lailla.

Responsiivisuus kannattaa, koska:

• Uutiskirjeen voi avata ja lukea sujuvasti mobiililaitteella (sivua ei tarvitse suurentaa tai pienentää jotta näkisi sisällön).
• Uutiskirjeen avausprosentti kasvaa.
• Useampi kirjeen lukija klikkaa myös linkkejä.
• Uutiskirjeen tilaajat ovat tyytyväisempiä, eivätkä peruuta tilausta sen vuoksi,etteivät pysty kirjettä lukemaan. 

Mitä suunnittelijan on huomioitava?

Mobiilinäyttö on pöytäkoneiden näyttöä pienempi. Tämän vuoksi suunnittelussa on huomioitava seuraavat asiat: 

• Tärkein asia ensin.
  Koska mobiililaitteen näyttö on pienempi, tulisi lukijan huomio saada heti alkumetreillä, jotta kiinnostus säilyy vierittämään sivua myös alaspäin.
• Pidä sisältö kompaktina.
  Pitkän uutiskirjeen vierittäminen alaspäin voi tuntua raskaalta. 
• Korosta tärkeitä kohtia.
  Jotkut selaavat uutiskirjeen ensin kokonaan läpi ennen kuin päättävät mitä lukevat tarkemmin.
• Huomioi linkin koko.
  Mobiilikäyttäjien suuren määrän takia linkkien klikattavan alueen koko kannattaa olla vähintään 44 x 44 pikseliä, koska mobiilikäyttäjät selaavat sivua etusormella tai peukalolla.
• Valitse luettava fonttikoko.Fonttikoon pitää olla tarpeeksi suuri luettavuuden kannalta. Kokeile esimerkiksi kokoa 14 leipätekstiin ja 22 otsikoihin.
• Huomioi laitteiden koon vaihtelu.
  Tarkista pienimmät mobiililaitteiden näyttökoot ja suunnittele niiden mukaan.

Muista testata toimivuus eri laitteilla!
 
Terveisin,
Maarit







 
PS: Tämä blogikirjoitus on Maaritin viimeinen Telegraafissa. Maarit heittää graafikon viitan yltään maaliskuun lopusta alkaen ja keskittyy uusiin haasteisiin perhepiirissä. Telegraafilaiset toivottavat myötätuulta ja onnea matkaan!