tiistai 28. helmikuuta 2017

Yhdyssanat voivat ratkaista autokorjaamon valinnan

Pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio kirjoitti Helsingin Sanomissa (HS 15.2.2017) autokorjaamon valinnasta. Toimittajan autossa oli vika, ja hän etsi sopivaa korjaamoa. Rautio oli löytänyt netistä tekstin, jossa korjaamo mainosti osaamistaan. Raution mukaan tekstissä ei ollut yhtään virkettä, jossa ei olisi ollut kirjoitus- tai kielioppivirheitä. Myös yhdyssanat oli kirjoitettu erikseen.

Hän ei ostanut palvelua tältä korjaamolta, vaan löysi kilpailijan, jonka viestistä sai selvän. Rautio uskoo, että palvelun laatu olisi voinut olla kummassakin samaa tasoa, mutta yrittäjien uskottavuudessa oli eroa.

En usko, että tämä on pelkästään meidän viestijöiden tai toimittajien tapa arvottaa yrityksiä. Myös ne, joille oikeakielisyys ei ole intohimo, arvostavat selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

Sujuva ja ymmärrettävä teksti on yrityksen käyntikortti samalla tavalla kuin sen asiakaspalvelu, toimitilat ja visuaalinen ilme. Se on asiakkaan kunnioittamista. Näkeekö kirjoittaja vaivaa, jotta teksti olisi ymmärrettävää ja kunnollista suomea? Ja jos teksteissä on menty yli siitä mistä aita on matalin, mitä se kertoo muusta toiminnasta?

Vinkit tekstintekijälle
1. Piste on paras kaverisi: Kun kirjoitat lyhyitä ja selkeitä lauseita, ajatus pysyy kirkkaana ja lukija ymmärtää.
2. Mieti kenelle kirjoitat: Vältä ammattitermejä, jos haluat että muutkin kuin työkaverisi ymmärtävät sisällön. Karta myös muoti-ilmaisuja.
3. Tarkista oikeinkirjoitus: Esimerkiksi yhdyssanojen ja paikannimien oikeinkirjoitus on helppo katsoa netistä.
4. Tiivistä: Mieti, mitä haluat sanoa ja sano se selvästi ja lyhyesti. Vaatii työtä, mutta kannattaa.
5. Kunnioita lukijoitasi: Viimeistelty teksti kertoo siitä, että arvostat lukijoitasi.

Jos oma aika on kortilla, tekstin tekeminen takkuaa tai haluat tarkistuttaa tekstisi ammattilaisella, ota yhteyttä. Me autamme.

Terveisin

Päivi
paivi.luoti@telegraafi.fi

maanantai 27. helmikuuta 2017

Viestinnän konkareiden opissa


Harjoitteluni Telegraafilla on loppusuoralla. Kahdeksan viikkoa on kavuttu portaita ylös Telegraafin toimistoon (ja edelleen hengästyttää). Aloittaessani harjoitteluni minulla ei ollut minkäänlaista mielikuvaa viestintätoimiston arjesta, mutta nämä pari kuukautta ja mahtavat työkaverini ovat osoittaneet sen olevan vilkasta ja ihmettelyntäyteistä ”ripauksella” naurunremakkaa.

Monessa sopassa mukana

Harjoitteluni aikana minun on annettu työntää lusikkani moneen soppaan. Jo heti ensimmäisenä päivänä sain eteeni ison projektin nimeltään ”Teemeillesomesuunnitelmakeväälle2017”. Tämän ison urakan ohessa mediakortit ja ilmoitusmyynti ovat tulleet tutuiksi (ja siinä samassa kaikkien aikakauslehtien päätoimittajat…), ja olen saanut Annaa kiusaamalla arvokasta näkemystä median toimintatavoista. Lisäksi pääsin kirjoittamaan tekstejä nettisivuille, ja Marin vinkit kirjoittamisprosessista, sanamuodoista sekä tekstin sisällön ymmärrettävyydestä olen nakuttanut mieleeni pysyvästi. Toteutimme harjoitteluni aikana myös asiakaskyselyn, jonka tuloksista koostin infograafeja. Oli hienoa kuulla positiivista palautetta graafikoltamme Essiltä sekä saada hyödyllisiä vinkkejä, kuinka kehittää omaa työnjälkeä. 

Kippis!

Hektisen työtahdin keskellä valmistuin markkinointiassistentiksi ja someosaajaksi helmikuun alussa. Markkinointiviestinnän ammattitutkinnosta on ollut paljon hyötyä harjoitteluni aikana. Koulutuksen ansiosta hallitsen hyvin Adoben ohjelmat, jolloin kuvien muokkaukset ja infograafien luomiset sujuivat käden käänteessä. Koulutukseni suuntautui vahvasti sosiaaliseen mediaan, mikä auttoi minua suunnittelemaan toimivan somesuunnitelman Telegraafille. Loistavat tulokset puhuvat suunnitelman onnistumisen puolesta.

Kohti uusia haasteita

On ollut hienoa työskennellä kokeneiden viestintäammattilaisten kanssa, sillä heistä huokuva kokemus ja ammattitaito sekä annetut tiedot, taidot ja vinkit ovat kehittäneet minua paljon. Jään suuresti kaipaamaan joka viikkoisia sushille houkutteluja sekä ”ottaako Heidi kahvia” –kysymyksiä (vaikka luovutin toimiston kahvin suhteen jo ensimmäisen viikon aikana).


Kiitos ja kumarrus viimeisistä kahdesta kuukaudesta!

Terveisin,
Heidi

torstai 16. helmikuuta 2017

Ellet näy, sinua ei ole olemassa!

Maailman suurin terveydenhuollon alan messu Arab Health näytti taas voimansa. Tammi-helmikuun vaihteessa pidetyillä messuille saapui noin 4 400 näytteilleasettajaa yli 70 eri maasta. Maapaviljonkeja oli 38. Suomalaisia yrityksiä oli mukana omien laskujeni mukaan lähes 50.

Ministeri ovien avaajana 

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) oli matkassa mukana vahvistamassa Suomi-kuvaa ja avaamassa ovia. Hän osallistui mm. yhteispohjoismaiseen verkostoitumistapahtumaan Nordic Networking Receptioniin sekä Finland Your Partner in Health -seminaariin, joka pidettiin messujen yhteydessä.

Nämä tilaisuudet ovat ennen kaikkea tarkoitettu verkostoitumiseen. Ilman oikeanlaisia suhteita ja verkostoja arabimaissa on hankalaa tehdä bisnestä. Ensitapaamisen ja sopimuksen allekirjoittamisen väliin mahtuu litratolkulla appelsiinimehua ja hyvässä lykyssä vuosikausia aikaa. Sopimuksen allekirjoittaminenkaan ei vielä takaa asioiden etenemistä. Siihen kannattaa varautua.
Yksi Suomen osastoista Arab Health 2017 -messuilla.
Ota tai jätä, maksat siitä kuitenkin! 

Telegraafi oli myös tänä vuonna tekemässä suomalaisille messuviestintää. Arab Health eroaa useimmista messuista siinä, että messujen PR-osasto vastaanottaa ja jakaa näytteilleasettajien tiedotteita, kuvia ja videoita omissa kanavissaan ilmaiseksi. Ilmaiseksi on ehkä väärä sana, koska tämä palvelu kuuluu messuosaston hintaan. Ota tai jätä, maksat siitä kuitenkin!

Olen iloinen siitä, että taas kerran Telegraafin asiakkaat olivat hyvin esille messujen News & Press Releases -osiossa ja myös Arab Health TV:ssä. Arabiemiraateissa kilpailu bisneksistä on veristä. Jokainen haluaa saada osansa kasvavasta markkinasta. Sen vuoksi täällä jos jossain pätee se, että ellet ole näkyvä, sinua ei ole olemassa! Kannattaa huolehtia siitä, että vähintään nettisivut ja Linkedin ovat kunnossa, niissä on kiinnostavaa sisältöä ja että uutiskirje muistuttaa tasaisin väliajoin olemassa olostanne. Myös englanniksi.
Press Office Arab Health -messujen yhteydessä.
Finnish Business Council auttaa verkostoitumaan 

Dubaissa toimiva Finnish Business Council tarjosi suomalaisille iltaviihdettä järjestämässään tietoisku- ja verkostoitumistilaisuudessa. Pitkään Dubaissa asuneet suomalaiset kertoivat omia kokemuksiaan bisneksen tekemisestä Arabiemiraateissa. Osanottajia oli lähes sata, joten aihe tuntui kiinnostavan. Itse olen FBC:n varapuheenjohtaja ja sitä kautta vahvasti mukana FBC:n toiminnassa. Sain kunnian kertoa viestinnän paikallisista haasteista. Näitä ovat mm. erilainen käsitys sanan- ja lehdistönvapaudesta, korruptoitunut media, mediasuhteet sekä toisenlainen aikakäsitys.
Toinen suomalaiskeskittymä, jossa sijaitsi mm. sastamalalaisen Lojerin osasto.
Mikäli olet kiinnostunut messuviestinnän tämän vuoden tuloksista, käy kurkistamassa News & Press Releases -sivulla tästä. Sieltä löytyvät esimerkiksi Lojerin, Profile Vehicles Oy:n ja Labroxin tiedotteet.
Lojerin esiintymiset Arab Health TV:ssä löydät täältä ja täältä.


Dubaista
Marja-Terttu 
mt@telegraafi.fi
@marjatran



maanantai 16. tammikuuta 2017

Kriisiviestinnän tarkistuslista

Sattuiko tehtaalla onnettomuus? Pääsikö viallinen tuote asiakkaalle asti? Liikkuuko yrityksestänne väärää tietoa somessa? Aiheuttiko avainhenkilön some-päivitys palauteryöpyn asiakaspalveluun?

Jos mitään näistä ei ole vielä tapahtunut, pitäisikö asiaan kuitenkin varautua?

Kriisi yllättää, kun sitä ei odota. Se aiheuttaa aina vahinkoa tai haittaa organisaation toiminnalle, mutta kriisi voidaan hoitaa myös hyvin. Viestintä on tärkeä osa kriisinhallintaa, sen avulla viesti liikkuu tehokkaasti organisaation sisällä ja sieltä ulos.

Kriisin aikana viestintää tehostetaan, mutta tärkeintä on, että asiat on sovittu hyvissä ajoin ja normaalitilanteen viestintä on kunnossa. Tarkista alla olevan muistilistan avulla miten organisaatiossasi on kriisiviestintäasiat hallussa.
  • oletteko tunnistaneet potentiaaliset kriisit, jotka voivat kohdata organisaatiotanne?
  • onko kriisiviestintäsuunnitelma laadittu ja onko se ajantasalla?
  • miten suunnitelmassa on huomioitu potentiaalisten kriisitilanteiden hoito?
  • onko suunnitelmassa huomioitu, miten sosiaalista mediaa hyödynnetään?
  • onko henkilökuntaa opastettu kriisitilanteiden viestinnässä?
  • tietävätkö viestintätiimiin kuuluvat oman roolinsa ja vastuunsa kriisitilanteessa?
  • kuuluuko tiimiin henkilö, jolla on valtuudet tehdä päätöksiä sekä antaa lausuntoja koko organisaation puolesta?
  • onko mediaseuranta kunnossa? onko seurannassa huomioitu sosiaalisen median seuranta?


Terveisin,
Anna
anna.koivisto@telegraafi.fi

PS. Jos tarvitset apua kriisiviestinnän suunnittelussa, ota yhteyttä. Katso myös koulutuksemme! Tulossa ke 1.3.2017 Kriisiviestintä some-aikakaudella -koulutus.


(kirjoitus julkaistu 6.11.2015, päivitetty 16.1.2017)

perjantai 13. tammikuuta 2017

Uusi kirjoittaminen ja pussillinen konsteja

Kirjoittaminen vaatii nykypäivänä entistä suurempaa taitoa hallita eri tekstilajeja. Vaatimukset johtuvat välineellisestä muutoksesta, jota olemme käyneet läpi viimeisten vuosikymmenien aikana. Digitaalisuuden voimakas vyöry kaikkeen arkiseen toimintaamme niin työssä kuin vapaa-ajalla on aiheuttanut muutoksen myös kirjoittamisessa.

Puhutaan uudesta kirjoittamisesta tai multimodaalisesta tekstistä, joka tarkoittaa viestinnässä käytettävien erilaisten elementtien yhdistymistä tekstin kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällaisia elementtejä ovat esimerkiksi ääni, liike, kuvat, kaaviot, symbolit, värit sekä tilankäyttö. Kaikki ne yhdessä vaikuttavat viestin tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen.

Sosiaalista tekstiä

Multimodaalisuuden lisäksi viestinnässä korostuu sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden elementti. Tämä vaatii tekstin tekijältä omaa aktiivisuutta ja hyvää reagointikykyä. Kirjoitusympäristömme on muuttunut entistä nopeammaksi ja viriketulva vaatii tekstiltä kiinnostavuutta. Aiemmassa elämässämme saimme pohtia pitkään otsikoita, kun tällä hetkellä otsikoinnilta vaaditaan muutamalla sanalla silmiin osuvaa houkutinta - ellei jopa koukutinta.

Sosiaalisten taitojen merkitys painottuu uudessa kirjoittamisessa. Koska kirjoittaminen on enenevässä määrin julkista, on kirjoittajan hallittava sosiaaliset käytännöt, lainsäädäntö sekä kommunikointi muiden ihmisten kanssa. Teksti ei ole henkilökohtaista omaisuutta, eikä kirjoittaja voi jäädä karkeloimaan yksin tekstiensä kanssa.

Luovuus tulee, oletko valmis?

Kaiken uuden kirjoittamisen ympärillä velloo luovuuden meri. Uusi kirjoittaminen vaatii tekstilajien yhdistelyä, ennakkoluulottomuutta ja kykyä kokeilla. Voiko kirjoittaja oppia luovuutta? Omasta mielestäni voi, mutta siihen tarvitaan apukättä. Kouluttautumalla ja omaa kieltään rikastamalla eri tavoin voi paatuneinkin asiakirjoittaja päästä uiskentelemaan luovuudessa.

Viisi askelta kohti uutta kirjoittamista:
  1. Voiko saman viestin julkaista eri kanavissa?
  2. Mitä ominaisuuksia eri kanavat vaativat tekstiltä?
  3. Voiko tekstiin yhdistää kuvia, videoita, infografiikkaa tai ääntä?
  4. Voisinko kirjoittaa vielä kiinnostavammin? Hauskemmin? Yllätävämmin? Lyhyemmin? Selkeämmin? Napakammin?
  5. Olenko valmis käymään dialogia tekstiini liittyen?
Jos tekstilajien hallinta huolestuttaa tai jos taidot loppuvat kesken, ilmoittaudu koulutukseeni 28.3. Tarkista samalla Telegraafin koko koulutustarjonta keväälle 2017.
Akuuttiin ajanpuutteeseen ja henkiseen näppäimistölukkoon suosittelen käyttämään kirjoittamisen asiantuntijaa, joka löytyy näppärästi täältä ruudun takaa.

Monin eri tavoin sinua tervehtii:  
Hanna

hanna.alin@telegraafi.fi
puh: 0400 829 740

perjantai 18. marraskuuta 2016

Viikon TET-harjoittelu Telegraafissa

Ennen tätä harjoittelua en oikeastaan tiennyt viestinnästä juuri mitään, mutta tämän viikon aikana olen tehnyt ja oppinut vaikka mitä. Olen oppinut muun muassa graafista suunnittelua, kuvanmuokkausohjelmien käyttöä sekä nettisivujen päivittämistä. Lisäksi olen auttanut mediaseurantaraporttien laatimisessa ja tiedotteiden kirjoittamisessa.

Paperin silppuamista olen tehnyt myös jonkin verran. Vaikka muut sanovat, että se on tylsää, niin minusta se on oudolla tavalla hauskaa. Menin toiseen huoneeseen, laitoin oven kiinni (jotta en häiritsisi muita) ja musiikin soimaan. Aikakin siinä kului nopeasti, enkä edes huomannut ajan kulua ennen kuin silppuri ylikuumeni ja piti pitää tauko.

Sosiaalista mediaakin on tullut päivitettyä. Joka päivä postasin Instagramiin kuvan, jonka yhteyteen kirjoitin lyhyesti, mitä olin päivän aikana tehnyt.

Työporukka täällä on parasta! Työkaverit ovat todella auttavaisia, mukavia ja hauskoja. He oikeasti näyttivät minulle mielellään, mitä he työkseen tekevät. Olen nauranut viikon aikana paljon, vaikka välillä töissä puhutaankin asioista, joista minulla ei ole aavistustakaan mitä ne ovat. Toivottavasti tulevalla työpaikalla on näin ihania ja hauskoja ihmisiä.

Terveisin,
Alina Koivuniemi

Instagram Stories – uhka vai mahdollisuus?

Vannoutuneena Snapchat-fanina olin aluksi hieman epäluuloinen, kun Instagram Stories ilmoitti tulostaan. Lyhytkestoiset, snäppien kaltaiset kuvat ja videot ilmestyivät Instagramin uutisvirran yläreunaan, ja melkein nämä samat setit löytyivät myös Snaphatin My story -listasta. Kuulostaa turhalta, eikö?

Ilokseni voin kuitenkin todeta, että tuo skeptinen pöly Instagram Stories -ilmiötä kohtaan on laskeutunut. Instagram Stories on yritykselle kokeilunarvoinen mahdollisuus ja loistava keino päästä askeleen lähemmäs Snapchatia. Erityisesti se toimii loistavana ponnahduslautana rosoisen videosisällön luomiseen.

Viisi syytä valita Instagram Stories

  1. Instagram on monelle tuttu ja turvallinen palvelu. Useat yritykset ovat onnistuneet keräämään jo mukavan määrän seuraajia ja julkaisseet satoja kuvia. Instagramin tarinoiden selkeä etu Snapchatiin verrattuna on se, että yleisö on jo valmiina eikä sen rakentamista tarvitse aloittaa tyhjästä.
  2. Instagram ehdottaa aktiivisesti seurattavia käyttäjiä ja muiden yritysten etsiminen sujuu helpommin kuin Snapchatissa. Lisäksi Instagramin seuranta- ja analysointityökalut vievät Snapchatiin verrattuna pidemmän korren.
  3. Instagramilla on maailmanlaajuisesti jo yli 500 miljoonaa käyttäjää, kun taas Snapchatilla määrä on noin puolet vähemmän. Lisäksi Instagram on onnistunut valloittamaan jo osittain aikuistenkin sydämet, kun taas Snapchat puhuttelee parhaiten 2000- ja 1990-luvulla syntyneitä kuluttajia.
  4. Instagram-tarinoiden piirtotyökalu on monipuolisempi ja toimivampi kuin Snapchatin vastaava ominaisuus. Lisäksi kuvan päälle pystyy tekstityökalun avulla tägäämään muita Instagram-käyttäjiä. Aktiivisen linkin lisääminen kuvaan ei vielä onnistu, mutta sekin ominaisuus on tulossa.
  5. Yksi kanava – kaksi ominaisuutta. Onhan se näppärää, kun ei tarvitse seikkailla sovelluksesta toiseen vaan erityyppinen sisällöntuotanto onnistuu yhden ja saman kanavan sisällä.

Unohtumattomat snäppääjien suosikit


Kaikesta hypetyksestä huolimatta olen edelleen kova Snapchat-fani. Instagram Stories ei ainakaan vielä tarjoa superhauskoja naamarifilttereitä, geofilttereitä eikä 3D-tarroja. Lisäksi Snapchat antaa enemmän mahdollisuuksia luovaan sisältöön, kun käytössä on hauskoja tehosteita muun muassa videon nopeuteen ja äänen muuntamiseen liittyen.

Snapchatissa My Story -materiaali ilmestyy aikajärjestyksessä listalle, kun taas Instagramissa tarinoita ilmestyy näkyviin 4–5 kerrallaan aiemmin mainitun algoritmin perusteella. Vaarana on silloin se, että tarina katoaa muiden suosituimpien tarinoiden uumeniin.

Instagramin tarinoihin voi julkaista alle 24 tuntia vanhoja kuvia. Snapchatissa voi julkaista kuvia muistoista (memories), jolloin niiden kuvaushetkestä on saattanut kulua jo pidempi tovi. Snapchatissa käyttäjä voi määritellä yksittäisen snäpin kestoksi 1–10 sekuntia tai 24 tuntia (My Story), kun taas Instagramissa kaikki tarinat säilyvät automaattisesti vuorokauden ajan.

Tarvitsetko apua Instagramin tai Snapchatin sisällöntuotantoon? Ota yhteyttä!


Terveisin,
Essi
essi.rantanen@telegraafi.fi