TNS Gallup julkaisi tammikuun lopussa tutkimuksen, jossa arvioitiin Suomen vastuullisimpia yrityksiä. Kärkeen kiilasivat Kone, Paulig ja Fiskars. Tutkimuksen mukaan suuren yleisön kiinnostus yritysten vastuullisuutta kohtaan on lisääntynyt ja monipuolistunut.
Vastuullisuudesta puhuttaessa suunnitelmallisella viestinnällä on merkitystä. Suunnittelun avulla muodostetaan täsmällisiä tavoitteita, joiden toteutumista voidaan mitata ja arvioida. Kuluttajat näkevät entistä paremmin päälle liimattujen kampanjoiden ja viherpesun läpi.
Viesti perustuu tosiasioihin
Vastuullisuudesta viestimisen pitää aina perustua tosiseikkoihin, avoimuuteen ja siihen, että omat virheet ja epäkohdat myönnetään ja kerrotaan mitä niiden parantamiseksi on tehty. Tehokkaaseen viestintään ei enää riitä kerran vuodessa julkaistu raportti, vaan sen pitää olla jatkuvaa, suunnitelmallista, perustua aitoon toimintaan ja kriisitilanteisiin varautumiseen.
Viestinnän tutkija Petro Putanne kirjoittaa blogissaan, että vastuullinen viestintä on ”PR-toimintaa, joka noudattaa yhteiskunnan lakeja ja alan eettisiä koodistoja.” Hän painottaa, että vastuullinen viestintä ei voi olla vain hyvien asioiden korostamista, jos toisaalla toimitaan vastuuttomasti. Ensisijaisesti vastuullinen viestintä on siis hyviä tekoja ja suunnitelmia, vasta sitten mielikuvien rakentamista.
Tätä ohjetta harvempi yritys kuitenkaan muistaa noudattaa. Alkuvuoden aikana on ehditty mediassa puhua hevosenlihasta, Talvivaarasta, telakkatoiminnan jatkumisesta Suomessa, maitosodasta ja palkka-alennuksista. Kaikissa kohuissa viestintää olisi voinut parantaa avoimuudella ja etukäteissuunnittelulla.
Vastuullisuuden merkitys on kasvanut
TSN Gallupin tutkimuksen mukaan vastuullisuuden merkitys on kasvanut yrityksen maineen osana. Raportissa todetaan, että parhaimmillaan hyvä maine ja vastuullisuuskuva ovat tärkeitä kilpailuetuja, joilla tuetaan yrityksen kasvua, mutta samalla yritys voi edistää kestävää yrityskulttuuria kertomalla vastuullisuudesta myös sidosryhmilleen.
Suunnitelmallinen viestintä ei siis tarkoita vain yrityksen tai organisaation maineen parantamista ongelmatilanteissa. Oli kyse vastuullisuusviestinnästä tai kriisiviestinnästä, tulee ensisijaisena tavoitteena olla sidosryhmien palveleminen: tuottaa lisää tietoa kuluttajille ostopäätöksien tueksi, tai kertoa kriisitilanteessa sidosryhmille miten he voivat parhaiten selvitä kriisistä ja miten organisaatio kantaa vastuunsa.
Suunnitelmallisella vastuullisuusviestinnällä tai kriisiviestinnällä on siis tarkoitus palvella – oletko sinä jo pitkällä suunnitelman teossa?
Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti