Tarina kaipaa aina kuitenkin myös hyvän kertojan. Sosiaalisen median myötä potentiaaliset kertojat ja kanavat ovat lisääntyneet. Ketkä ovat sitten nykyään parhaita tarinan kertojia?
Onko tarinan paras kertoja yhtiön toimitusjohtaja, jonka excel-väritteinen elämä saattaa olla mahdollisimman kaukana potentiaalisen tai nykyisen asiakkaan arjesta vai olemmeko valmiita siihen, että tehokkain viestin viejä olisikin vaikkapa tyytyväinen asiakas?
Kaupallinen agenda mielessä
”Mainosnikkarit” ovat olleet ripeitä ja ahkeroineet uusien termien kimpussa. Nykyään tyytyväiset asiakkaat valjastetaan yrityksen puolesta puhujiksi hyödyntämällä natiivimainontaa. Natiivimainonnalla tarkoitetaan mainosta, joka ottaa median formaatin. Parhaimmillaan se on luonteva osa sisältövirtaa. Sen hedelmällisintä kasvualustaa ovat sosiaalinen media sekä keskustelu- ja tuotevertailupalstat, joissa asiakkaat osallistetaan toimimaan brändin puolesta puhujina.
Sisältömarkkinointi on sen sijaan bisneksen edistämiseen tähtäävää sisällöntuotantoa. Ideana on tuottaa niin hyvää sisältöä, että se koukuttaa kuluttajaa. Tuotteita ei suoranaisesti mainosteta, vaan ujutetaan brändi sisällön sekaan. Esimerkkejä voisivat olla uutiskirjeet, Facebook-kampanjat ja verkkomainonta.
Brändijournalismi on edellisten yhdistelmä. Toisin kuin perinteinen toimittaja, brändijournalisti toimii brändin lukuun ja yrittää saada myyntiä aikaiseksi. Erilaiset asiakaslehdet ja niiden sähköiset versiot ovat tyypillisiä brändijournalismin tuotteita.
Kauppalehden mukaan (24.2.2014) asiakaslehden toimittajasta kaupallinen sisällön tuottaja eroaa siten, että hänen täytyy saada myyntiä aikaiseksi. Hänen pitää osata yhdistää bisnes ja kiinnostava sisältö toisiinsa.
Huolimatta uusista termeistä, viestinnän ja markkinoinnin avulla on aina pyritty luomaan lisää myyntiä ja paras puolestapuhuja on aina ollut tyytyväinen asiakas!
MT
mt(at)telegraafi.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti