Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet tapaamme ostaa ja etsiä palveluita. Aikaisemmin avasimme paikkakunnan lehden, pläräsimme tiiliskivimäistä
puhelinluetteloa ja selasimme keltaisia sivuja. Kysyimme naapurilta, olisiko
kokemuksia luotettavista remonttimiehistä, hyvästä kampaajasta, asiansa
osaavasta lääkäristä.
Nykypäivän kuluttaja avaa läppärin, Ipadin tai surffaa
kännykällä.
Kohti
arvostelutaloutta
Ulottuvillamme on suunnaton määrä tietoa, jota pääsemme myös
itse tuottamaan. Voimme jakaa sosiaalisessa mediassa kokemuksiamme eri
palveluista, hyviä tai huonoja. Eikä enää vain äänemme kantomatkan verran, vaan avoimesti kaikille kiinnostuneille.
Tekniikka ja Talous -lehden nettiartikkelissa (1.8.2013) yritysviestinnän asiantuntija Robert Moran toteaa talouden muuttuvan kovaa vauhtia
arvostelutaloudeksi, jossa yritykset menestyvät tai tuhoutuvat kuluttajien ja
osakkeenomistajien arvioiden perusteella.
Kun saatavilla olevan tiedon määrä kasvaa loputtomasti ja
käyttäjäkokemukset ovat kaikkien ulottuvilla, kasvaa sosiaalisten suosittelujen
merkitys huimaa vauhtia. Emme halua ostaa sikaa säkissä vaan saada rahoillemme
vastinetta. Suosittelut mielletään puolueettomiksi arvioiksi, joita voimme
peilata omia tarpeitamme ja odotuksiamme vasten.
Käyttäjäkokemukset vaa’ankielinä
Annan esimerkin. Perheemme kiersi kesällä autoillen
seitsemän Itämeren maata. Hotellit varattiin niitä välittävän portaalin kautta
matkan varrelta. Yösijan valinnassa painoivat totta kai sijainti, luokitus ja
hinta. Hakuehtojen jälkeen tasapäisiä tarjokkaita jäi vielä useita.
Lopulliset ratkaisut tehtiin asiakkaiden kokemusten
perusteella: sopiiko hotelli lapsiperheelle, onko hintansa väärti, millainen on
aamiainen. Näin toimii suurin osa: digitaalisen maineenhallinan asiantuntijayritys
TrustYoun Larisa Huremovicin mukaan jopa 87 prosenttia matkailijoista katsoo ennen matkaa verkosta arvion hotellista, 95 prosenttia
uskoo arviota ja tekee matkaansa koskevia päätöksiä niiden perusteella.
Myös ravintolat löytyivät väsyneille matkalaisille
kivuttomasti ja nopeasti käyttäjäarvioiden perusteella. Tutkimustuloksia
esimerkiksi Facebookin ja sen kautta julkaistun sisällön merkityksestä
ravintola-alan yrityksille löytyy täältä.
Mitä kohderyhmäsi puhuu sinusta?
Suosittelujen merkityksen kasvu pakottaa yritykset paitsi
entistä tiukempaan laaduntarkkailuun, myös avoimempaan toimintaan ja viestinnän
tehostamiseen.
Verkossa käytävää keskustelua omasta toimialasta ja
yrityksestä kannattaa ainakin kuunnella. Vaikka yrityksesi ei verkossa olisikaan, asiakkaasi
todennäköisesti ovat. Ilmaisia työkaluja verkkokeskustelujen seurantaan löytyy esimerkiksi täältä.
Aktiivinen yritys tarjoaa itse asiakkailleen kanavan vuorovaikutukseen
esimerkiksi avaamalla oman Facebook-sivun tai Twitter-tilin.
Asiantuntijayrityksen työntekijät voivat hankkia suosittelijoita omille
osaamisalueilleen LinkedIn-palvelun kautta.
Oikein hyödynnettynä voi lopputuloksena olla entistä parempi
yrityksen tuote tai palvelu, naapurinrouviakin kovaäänisempi suositteluverkosto
sekä aito vuorovaikutus omien kohderyhmien kanssa.
Herättikö ajatuksia?
Terveisin,
Mari
mari.vilska(at)telegraafi.fi
Mari
mari.vilska(at)telegraafi.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti