tiistai 10. joulukuuta 2013

Viestintäkyylät



Osallistuin marraskuussa Helsingin yliopistossa järjestettyyn Mediavaikuttamisen seminaariin. Ensimmäisenä puhujana oli Hesarin palkittu journalisti Tuomo Pietiläinen, joka on toiminut viime lukukaudella myös vierailevana journalistiikan professorina Tampereen yliopistossa. 

Pietiläisen tarkoituksellisen provosoivan ja kärjekkään puheenvuoron keskiössä oli se, miten ”journalistista valtaa otetaan pois toimituksilta”. Hän kertoi esimerkkejä siitä, miten ”viestintäkyylät” vaikeuttavat toimittajan tiedonsaantia, änkevät mukaan haastatteluihin vahtimaan toimitusjohtajan sanomisia, manipuloivat tietoa ja estävät toimittajaa pääsemästä tiedon alkulähteille. Ja joskus jopa mustamaalaavat toimittajaa henkilönä, jollei juttu miellytä.

Kahdella jakkaralla istuneena, aiemmin toimittajana ja nyttemmin yritysviestinnän asiantuntijana, pidin keskustelua mielenkiintoisena. Se herätti pohtimaan viestijän agendaa ja yhteistyötä toimittajien kanssa, mikä varmasti oli puhujan tarkoituskin. Onko meillä viestintäkyylillä mitään moraalia? Olemmeko este tietoa etsivän toimittajan ja yrityksen välissä? Palvelemmeko mediaa vai asiakastamme? 

Miksi kyylätä?


Näen asian näin: hyvin työnsä hoitava viestinnän ammattilainen rohkaisee yritystä avoimuuteen ja AINA faktojen tiedottamiseen. Tästä on hyötyä toimittajille: he saavat tietoa, josta ammentaa valitsemallaan tavalla juttujen rakennusaineita. Myös yritykselle avoimuus ja asioista kertominen on etu: asiakkaat vaativat sitä tänä päivänä yhä enemmän, ja tietoisuus lisää luonnollisesti tunnettuutta.

Journalistin kriittisyys tai objektiivisuus ei tarkoita lähtökohtaista negatiivisuutta. Tietojen oikeellisuus on keskeistä, ja se on jutun kohteena olevan yrityksenkin etu. Viestintäihminen voi olla nopea apu kiireiselle toimittajalle faktojen tarkistamisessa ja niiden etsimisessä asiakasyrityksestä tai sen toimialalta.

Ei toimittaja ole viestijän tai yrityksen vihollinen tai päinvastoin. Viestijän lähtökohtana ei myöskään voi olla toimittajan työn hankaloittaminen.  Hyvä yhteistyö voi hyödyttää molempia osapuolia. Sen sujuminen vaatii, kuten Pietiläkin totesi, molemminpuolista työn luonteen ymmärrystä ja työhön liittyvien säännösten kunnioittamista. 

Viestijän eettiset ohjeet

 

Procomin nettisivuilla muistutetaan, että viestinnän parissa toimiminen tuo sekä yhteiskunnallista vaikutusvaltaa että vastuuta. Jokaisen viestinnän ammattilaisen on tunnettava työtään säätelevä lainsäädäntö ja tiedostettava vastuunsa. Ammattikuntamme edustajien on vaalittava mainettaan toimimalla eettisten ohjeiden mukaan. 

Yksi mätä omena voi pilata koko korin, sanovat.
Terveisin, Mari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti